Luova ratkaisu yhteiskunnalliseen haasteeseen: Asunto ensin -malli
Asunto ensin -malli on muuttanut suomalaista asunnottomuustyötä ja yhteiskuntaa merkittävästi. Malli on esimerkki siitä, miten rakenteellinen muutos voi tuottaa konkreettisia tuloksia ja palauttaa ihmisarvon niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Tämä Luovia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin -sarja kokoaa yhteen yhteiskunnallisia innovaatioita, joiden synnyssä Diakonissalaitoksella on ollut roolinsa.
Faktat lyhyesti
Ongelma: Päihteitä käyttävät pitkäaikaisasunnottomat henkilöt eivät saaneet asuntoa, ellei ensin sitoutunut päihteiden käytön lopettamiseen. Pitkäaikaisasunnottomuus pitkittyi ja siihen liittyi myös mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä.
Ratkaisu: Asunto ensin -malli, jossa asunto on ihmisoikeus, ei palkinto. Ensin tarjotaan pysyvä koti, sen jälkeen yksilöllistä tukea asumiseen ja kuntoutumiseen. Oma koti luo perustan, jonka varaan päihteettömyys ja hyvinvointia tukeva arki voivat ylipäätään rakentua. Mallin juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa sitä sovellettiin Sam Tsemberiksen johdolla mielenterveysasiakkaiden hajasijoitetussa asumisessa.
Yhteistyö: Malli tuotiin Suomeen valtion ja suurimpien kaupunkien yhteistyönä (PAAVO-ohjelmat 2008–2011 ja 2012–2015), ja sitä mukautettiin suomalaisiin olosuhteisiin.
Vaikutus: Diakonissalaitos on ollut keskeinen Asunto ensin -mallin kehittäjä. Tänä päivänä Diakonissalaitoksen omistama Rinnekodit on merkittävä mallin kehittäjä ja toteuttaja Suomessa. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt tuhansilla, yhteiskunta on säästänyt kustannuksissa ja asunnottomien ihmisarvoa on vahvistettu. Asunto ensin -malli on kansainvälisesti tunnustettu menestystarina, ja Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on viime vuosikymmeninä vähentynyt.
Ongelma: Pitkäaikaisasunnottomuus ja sen kierre
Suomessa asunnottomuutta hoidettiin pitkään ns. porrasmallilla, jossa asunnottoman tuli edetä vaiheittain kohti pysyvää asumista: päihteettömyys, hoitoon sitoutuminen ja itsenäisten taitojen opettelu edelsivät oman asunnon saamista.
Tämä malli ei kuitenkaan toiminut erityisesti niille, joilla oli monimutkaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Ilman asuntoa oli vaikea toipua päihderiippuvuudesta tai hoitaa mielenterveysongelmia, mutta ilman näiden ongelmien hoitamista ei saanut asuntoa. Kierre oli usein katkeamaton, ja tilapäisratkaisut kuormittivat sekä sosiaali- että terveyspalveluita.
Ratkaisu: Asunto ensin -mallin käyttöönotto
Asunto ensin -malli (engl. Housing First) kehitettiin alun perin Yhdysvalloissa, mutta Suomeen se tuotiin vuonna 2008 osana valtion ja suurimpien kaupunkien yhteistä ohjelmaa. Mallin ytimessä on ajatus, että oma koti on perusta kuntoutumiselle ja osallisuudelle. Suomessa mallia mukautettiin paikallisiin olosuhteisiin, kuten sosiaaliturvaan ja kuntien vastuuseen palveluiden järjestämisestä.
Kun Asunto ensin -mallia alettiin toteuttaa Suomessa, oli Diakonissalaitoksella käytännössä tehty töitä mallin mukaan jo toistakymmentä vuotta. Vuonna 1993 Diakonissalaitoksella avattiin Alppitupa, jonne muutti asukkaiksi miehiä kaduilta, metsistä ja koijista. Heiltä ei edellytetty elämäntavan muutosta, esimerkiksi raittiutta. Alppituvan avaamisen taustalla olikin sama ajatus, joka kirjattiin myöhemmin Asunto ensin -malliin: koti on ihmisen perusoikeus, eikä sitä tarvitse ansaita.
Asunnottomuudesta puhuttaessa on tärkeä muistaa, ettei ole olemassa yhtä yhtenäistä asunnottomien ryhmää. Asunnottomana elää kaikkien sukupuolien edustajia, monia ikäryhmiä, niin Suomessa syntyneitä kuin maahamme muuttaneitakin. Vuosien varrella mallia kehitettiin Diakonissalaitoksella sitä mukaa kun esimerkiksi uusia, omanlaistaan tukea tarvitsevia asunnottomien ryhmiä tunnistettiin.
Vuonna 2000 perustettiin naisten asumisyksikkö Munkkisaareen, ja seuraavana vuonna Diakonissalaitos avasi majoitusyksikön asunnottomille HIV-positiivisille, huumeita käyttäville ihmisille. 2010-luvulle tultaessa Asunto ensin -periaate vakiinnutettiin Diakonissalaitoksen asunnottomuustyöhön ja asuntolat korvattiin tuettuun vuokra-asumiseen perustuvilla asumisyksiköillä. Helsinkiin perustettiin hajasijoitettuja asuntoja asumisyksiköiden rinnalle.
Tulos: Suomi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen mallimaaksi
Suomessa mallin käyttöönoton vaikutukset ovat olleet merkittävät: Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt huomattavasti. Tämä on tuonut yhteiskunnalle säästöjä, sillä pysyvä asuminen ja ennaltaehkäisevä tuki ovat pidemmän päälle kustannustehokkaampia kuin akuutit palvelut, terveydenhuollon päivystyspalvelut tai vankilakierteet.
Sosiaaliset ja inhimilliset vaikutukset ovat kenties vielä näitä lukuja merkittävämpiä. Vakaa asuminen luo pohjan elämänhallinnalle, helpottaa palveluihin kiinnittymistä ja lisää osallisuutta yhteiskuntaan. Oma koti palauttaa ihmisarvon ja tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen muutokseen.
Missä mennään nyt?
Asunto ensin -malli on vakiintunut osaksi suomalaista asunnottomuustyötä ja sosiaalipolitiikkaa. Mallin tehokkuus on tunnustettu kansainvälisesti, ja Suomea pidetään esimerkkinä pitkäaikaisasunnottomuuden ratkaisemisessa. Työ jatkuu edelleen, ja mallia kehitetään vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Diakonissalaitos ja sen omistama Rinnekodit ovat keskeisiä Asunto ensin -mallin kehittäjiä ja toteuttajia Suomessa.
Rinnekodit tarjoaa Asunto ensin -periaatteella monipuolisia asumispalveluja eri puolilla Suomea. Palveluihin kuuluu tuettua asumista, yhteisöllistä asumista sekä ympärivuorokautista palveluasumista. Rinnekotien tavoitteena on mahdollistaa asukkaiden mahdollisimman itsenäinen elämä ja tukea asukasta hänen omista lähtökohdistaan. Asukkaat ovat aktiivisia toimijoita omassa yhteisössään ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Viime vuosina Rinnekodit on laajentanut Asunto ensin -palvelujaan muun muassa Ouluun, jossa uusi Merikajo-yksikkö avattiin keväällä 2025. Yksikkö tarjoaa kodin erityisesti niille, joilla on päihde- ja mielenterveyshaasteita, ja toiminta perustuu vahvaan yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa.
Haasteita kuitenkin riittää: viime vuonna asunnottomien määrä kääntyi Suomessa nousuun ensimmäisen kerran 12 vuoteen, ja erityisesti nuorten, mielenterveyskuntoutujien ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten asunnottomuus on kasvussa. Tähän on vaikuttanut muun muassa sosiaaliturvan leikkaukset, kohtuuhintaisten asuntojen puute sekä elinkustannusten nousu. Hallitusohjelmasta Asunto ensin -malli on pudotettu pois kokonaan.
Diakonissalaitos ja Rinnekodit korostavat, että Asunto ensin -periaatteesta on pidettävä kiinni ja palveluja on kehitettävä edelleen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus omaan kotiin ja tukeen.
Teksti: Viestinnän asiantuntija Johanna Haaga-Shrestha, Rinnekodit viestintä
Mikä on yhteiskunnallinen innovaatio? Innovaatiolla tarkoitamme lisäarvoa tuottavia, toimintaan kytkeytyviä luovia ratkaisuja, sekä uusia tai merkittävästi parannettuja toimintatapoja. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla vaikkapa yksittäisen työntekijän oivalluksesta omaan työhönsä liittyen, ja tämän ratkaisun jakamisesta tiimin kesken. Useimmiten innovaatio on pidemmän prosessin tulos, mutta toisinaan nopea ratkaisu.
”Historiaamme kunnioittaen, haluamme Diakonissalaitoksella edelleen olla ratkaisemassa yhteiskunnallisia ongelmia rohkaisemalla kaikkia työntekijöitämme ja kävijöitämme ideointiin ja luovuuteen. Kehitämme aktiivisesti työvälineitä, toimintatapoja ja kulttuuria, jotta jokainen voi olla luomassa uusia innovaatioita”, innovointi- ja vaikuttamistyön johtaja Jenni Oliveira tiivistää.
Sarjassa aiemmin ilmestyneet artikkelit
