Asunnottomuus lisääntyy – miten käy Asunto ensin –mallin?
Asunto ensin -malli on osoittanut toimivuutensa tähän asti, mutta mitä tapahtuu nyt, kun muun muassa sosiaaliturvan leikkaukset ja heikko työllisyystilanne ovat kääntäneet asunnottomuuden kasvuun? Tätä pohtii blogissaan Rinnekotien asiakkuussuunnittelija Kimmo Hannus.

Suomalaista asunnottomuustyötä ja Asunto ensin –malliamme on ihasteltu ja kiitelty maailmalla viimeiset vuodet, ellei vuosikymmenet. Hyvästä kehityksestä kiitokset on annettu kansallisille asunnottomuuden poistamiseen tähtääville ohjelmillemme, joilla on tuotu eri toimijoita yhteisen kehittämisen äärelle. Kiitoksia on jaettu myös kattavalle sosiaaliturvalle, jonka ansiosta uusien asunnottomien henkilöiden määrä on pysynyt maltillisena. Yksinkertaistetusti voi sanoa, että pääasiassa suurissa kaupungeissa toteutetut Asunto ensin -hankkeet ovat auttaneet pitämään pitkäaikaisasunnottomuuden luvut laskusuuntaisina.
Kuten tiedämme, asunnottomuusluvut ovat nyt kääntyneet nousuun. Lisäksi uunituoreen Häädöt Suomessa 2015-2024 -raportin mukaan olemme todistaneet hälyttävää kasvua häädöissä viime vuosina. Kehityksen taustatekijöiksi voidaan tunnistaa muun muassa yleinen hintojen nousu ja heikko työllisyystilanne, mutta osaltaan tähän kiihtyvään kehitykseen vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat säästöt.
Tilanteen korjaamiseksi ei enää riitä pelkästään pitkäaikaisasunnottomuuteen panostaminen.
Nyt asunnottomuuden tilannekuva on muuttunut. Asunnottomuuden parissa työskentelevät näkevät selvästi, että asunnottomiksi jäävät nykyään muutkin kuin mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, joiden osuus asunnottomista on tavannut olla erityisen korostunut. Siksi tilanteen korjaamiseksi ei enää riitä pelkästään pitkäaikaisasunnottomuuteen panostaminen. Tarvitsemme voimallisia toimia ja entistä laajemmalla kirjolla, kuten Asunto ensin verkostokehittäjien kannanotossa todetaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen 1/2025 Asunto ensin –mallia pidetään edelleen toimivana ja todetaan, että sen tulisi ohjata kansallista asunnottomuustyötä. Lisäksi THL kannustaa kaupunkeja ja hyvinvointialueita yhteistyöhön, muun muassa huolehtimaan erityyppisten asumisratkaisujen sekä asumista tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta. Näitä ovat esimerkiksi moniammatilliset jalkautuvat palvelut ja kotiin vietävä asumisen tuki.
Kokemuksemme mukaan yhteiset palvelut voivat olla todella toimivia. Meillä Rinnekodeilla yli 700 asiakasta asuu Asunto ensin -mallin mukaisissa asumispalveluissa, joissa asumisen lähtökohtana on aina toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Suuri osa asukkaistamme on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkaita, joilla on usein erittäin monipuolinen palvelutarve. He hyötyvät räätälöidyistä ja jalkautuvista palveluista, joilla parhaimmillaan onnistutaan turvaamaan asuminen, vaikka asiakas ei itse osoittaisikaan sairautensa takia aktiivista sitoutumista palveluun. Erinomainen esimerkki tästä ovat Helsingin kaupungin psykiatrian välimallin palvelut. Onnistunut jalkautuva psykiatrinen avohoito tuottaa harvempia ja lyhyempiä sairaalajaksoja, turvaa asumisen jatkuvuutta ja mikä tärkeintä, asiakkaan hyvinvointia.
Osa nuorista ei välttämättä edes itse miellä olevansa asunnottomia.
Oman haasteensa asunnottomuuden vähentämiselle muodostavat asunnottomuutta kokevat nuoret. Etsivää ja jalkautuvaa työtä tekevät ammattilaiset tapaavat kaduilla hyvin heikossa kunnossa olevia, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria, jotka ovat kasvaneet kiinni katukulttuuriin. Osa nuorista ei välttämättä edes itse miellä olevansa asunnottomia.
Näiden nuorten, samoin kuin monen häädön uhan alla elävän aikuisen kohdalla kotiin tai kadulle vietävä tuki on usein ainoa tapa tavoittaa heidät. Rinnekodit tarjoaa kotiin vietävää tukea eri puolilla pääkaupunkiseutua, Järvenpäässä ja Jyväskylässä. Diakonissalaitos yhdessä muiden toimijoiden kanssa on juuri käynnistämässä uutta toimintaa erityisesti päihderiippuvaisille nuorille Helsingissä ja Vantaalla.
Vaikka asunnottomuusluvut näyttävät nousua, ei tilanne ole aivan toivoton. Ympäristöministeriö on varannut 10M€ pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiselle vuoteen 2027 mennessä. Hyvää on erityisesti se, että nyt mukana on useita sellaisiakin hyvinvointialueita, jotka eivät ole olleet erityisen aktiivisia ohjelmien aikaisemmilla kausilla. Tarvitsemme uusia avauksia ja monenlaisia ratkaisuja asunnottomuuden poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Toivotaan menestystä kaikille alueellisille hankkeille ja rohkeutta ottaa käyttöön jo testattuja ja vaikuttaviksi tiedettyjä malleja.
Kimmo Hannus on mukana SuomiAreenassa Y-säätiön yhteistyökumppaneineen järjestämässä Kotien voima -tilaisuudessa. Paneelin aiheena on “Miten asunnottomuus kääntyy taas laskuun?” Tilaisuus järjestetään torstaina 26.6., lisätiedot tästä linkistä.

Kimmo Hannus työskentelee Rinnekodeilla asiakkuussuunnittelijana vastuualueinaan mielenterveys- ja päihdepalvelut, Asunto ensin -palvelut sekä ikääntyneiden palvelut.