Lapsen oikeus kuulua ja tulla kuulluksi toteutuu luottamuksellisessa ympäristössä
Lapsen oikeus tulla kuulluksi ja osaksi yhteisöä toteutuu parhaiten luottamuksellisessa ilmapiirissä. Vankka pohja lapsen turvalliselle kasvulle syntyy, kun lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään, hänen näkemyksensä otetaan huomioon ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Rinnekotien lastensuojelun yksiköissä käyttöön otettu toimintamalli, jonka avulla Hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta saadaan aiempaa lapsilähtöisempi, on kehitetty juuri tätä tavoitetta varten.
Rinnekotien lastensuojelun yksiköissä käyttöön otettu lapsilähtöinen toimintamalli on kehitetty vastaamaan sekä lainsäädännön vaatimuksiin että lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Yksiköillä on käytössään esimerkkipohja Hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta, jossa yleiset lasten oikeudet, oikeudet sijaishuollossa ja sijaishuollossa käytettävät rajoitustoimenpiteet on pyritty kirjaamaan lapsille ymmärrettävään muotoon.
Toimintamallin vaikuttavuus näkyy jo konkreettisesti yksiköiden arjessa.
”Lapset ovat saaneet lisää tietoa oikeuksistaan, mikä on lisännyt avoimuutta ja luottamusta aikuisten ja lasten välille. Esimerkiksi lasten rohkeus tuoda yhteisökokouksissa asioita ja toiveita esille on selvästi lisääntynyt”, kertovat Rinnekodit Alatalon yksikönjohtaja Bettina Salin ja vastaava ohjaaja Anniina Hänninen.
Lasten rohkeus tuoda yhteisökokouksissa asioita ja toiveita esille on selvästi lisääntynyt.
Salin ja Hänninen kehittivät toimintamallin osana tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa. He ovat tyytyväisiä, että toimintamalli on löytänyt paikkansa Rinnekotien yksiköissä.
”On ollut hienoa huomata, että malli toimii kuten ajattelimme. Lasten ja aikuisten yhteiset keskustelut ovat lisääntyneet ja omien ajatusten jakaminen on tullut helpommaksi”, he kertovat.
Tieto lisää kiinnostusta
Kuulluksi tuleminen ei ole pelkästään kysymysten esittämistä. Se on aitoa kohtaamista ja ajan antamista: pysähtymistä, kuuntelua ja sen varmistamista, että lapsi ymmärtää tilanteen ja tulee itse ymmärretyksi. Toimintamalliin sisältyvien tieto- ja taidetyöpajan kautta ymmärretyksi tulemista ja asioiden ymmärtämistä pyritään vahvistamaan.
Oikeita ratkaisuja on löydetty.
”Lapset ovat kertoneet, etteivät he ole edes tulleet ajatelleeksi monia käsiteltyjä asioita ilman työpajoja ja suunnitelman tekemistä. Lapsille perustellaan enemmän asioita, jolloin heidän on ollut helpompi ymmärtää ja jopa hyväksyä esimerkiksi rajoituspäätöksiä”, Bettina Salin ja Anniina Hänninen selventävät.
Lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää myös sitä, että jokainen lapsi kohdataan yksilönä. Lapsen yksilöllisyyden tunnistaminen ja arvostaminen antaa hänelle kokemuksen siitä, että hänet hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on.
Lasten yksilöllisyys korostuu erityisesti silloin, kun puhutaan hoivasta, huolenpidosta ja valvonnasta.
”Lasten yksilöllisyys korostuu erityisesti silloin, kun puhutaan hoivasta, huolenpidosta ja valvonnasta. Siksi on tärkeää saada heiltä rohkeasti ajatuksia myös näistä, ei vain yleisistä ja yhteisistä asioista.”
Teksti: Viestinnän asiantuntija Johanna Haaga-Shrestha, Rinnekodit viestintä
Kuva: Rinnekodit Alatalo
