Skip to content
Mediassa

Mediassa: Asunnottomien yönä nostimme esiin huolen tulevasta

Asunnottomien yötä vietettiin 17. lokakuuta teemalla “Ei kotia, ei turvaa”. Diakonissalaitoksella ja Rinnekodeilla nostimme esiin huolen siitä, että samaan aikaan kun asunnottomuus on kääntynyt kasvuun ja päihdetilanne kaduilla raaistuu, Asunto ensin -mallia ei enää mainita hallitusohjelmassa. Kokosimme tälle sivulle medianostoja Asunnottomien yöhön ja Asunto ensin -malliin liittyen.

Huppupäinen ihminen kävelee kadulla selkä kameraan päin.
Asunnottomien yötä vietetään vuosittain 17. lokakuuta.

Keskisuomalaisen jutussa kaksi asunnottomuutta kokenutta jyväskyläläistä kertoo tarinansa. Rinnekotien palveluyksikön johtaja Hanna-Riikka Helmiranta vetoaa artikkelissa päättäjiin, jotta asunnottomien palveluista ei säästettäisi. Näitä palveluja ovat muun muassa kohtaamispaikat, liikkuva tuki ja tuettu asuminen. Helmirannan mukaan asunnottomien tilannetta helpottaisi myös se, että tyhjillään olevia asuntoja rohjettaisiin vuokrata myös asunnottomille. “Kenenkään koti ei ole kadulla, eikä kukaan voi kuntoutua kadulta”, Helmiranta toteaa.

Keskisuomalaisessa julkaistussa mielipiteessämme toimme esiin, että asunto on perusta kuntoutumiselle, ei toisin päin. Tilapäisasumisesta ja hätämajoituksesta on pyrittävä pitkäaikaiseen, pysyvään asumiseen, johon kytkeytyy myös yksilöllinen asumisen tuki.

Yle kirjoitti, että Jyväskylässä on todennäköisesti enemmän asunnottomuutta kuin tilastot kertovat. Virallisen tilaston mukaan Jyväskylässä on 144 asunnotonta. “Piiloasunnottomuuden vuoksi todellinen määrä on todennäköisesti suurempi. Meillä jää näkymätöntä piiloasunnottomuutta paljon sinne, mistä emme tiedä, tai ne henkilöt eivät saavuta palveluita”, sanoo Ylen jutussa Rinnekotien palveluyksikön johtaja Hanna-Riikka Helmiranta.

Kaleva haastatteli Asunnottomien yön juttuun Rinnekotien asiakasta, joka kertoi, että oman asunnon myötä halu käyttää alkoholia on jäänyt. Ratkaiseva tekijä elämänmuutoksessa oli oma koti ja sinne saatu tuki. “Oman asunnon myötä elämäni on muuttunut ratkaisevasti. Minulla on vielä voimavaroja jäljellä ja edessä on tasainen tie ylöspäin.”

Lue Kalevan juttu: Kymmenisen vuotta asunnottomana ollut oululaismies sai paikan Rinnekodeilta ja raitistui (maksumuurin takana) (17.10.2025)

Kalevassa julkaistussa mielipiteessä Rinnekotien palvelualuejohtaja Taru Åkerfelt kirjoitti, että Oulussakin on asunnottomuutta, muun muassa nuoria tilapäismajoituksessa. Tarvitsisimme enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joihin voivat päästä myös luottotietonsa menettäneet henkilöt.

Keski-Häme uutisoi Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien tiedotteen pohjalta, että asunnottomuus on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. “Asunto on ihmisoikeus. Yhteiskunnan rakenteet ja palvelut on pystyttävä suunnittelemaan niin, että ne ovat kaikkien saatavilla, myös kaikkein haavoittuvimmassa tilanteessa olevien, esimerkiksi asunnottomien”, toteaa lehdessä Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Elina Juntunen.

Lue Keski-Hämeen artikkeli: Diakonissalaitos perää korjausliikettä asunnottomuuden kasvun pysäyttämiseksi (maksumuurin takana) (15.10.2025)

Me Naiset kirjoitti Tekijä-sarjaan henkilöjutun Rinnekodit Auroratalon ohjaajasta Raili Autioniemestä. Auroratalo tarjoaa tuettua ja yhteisöllistä asumista asunnottomuutta kokeneille. Suurella osalla Auroratalon asukkaista on erilaisia päihde- tai mielenterveysongelmia. Monet ovat asuneet
pitkään kadulla. “Päihteitä käyttäviä katsotaan helposti vain yhtenä massana tai pelätään. He ovat kuitenkin usein tosi lahjakkaita ja älykkäitä. Toivoisin, että yhteiskuntakin näkisi ne mahdollisuudet, joita heissä on”, Autioniemi sanoo haastattelussa.

Iltasanomat haastatteli asiakastamme tämän kokemuksista tilapäismajoituksessa. Vesa Inkka on asunut Rinnekodit Sillassa Helsingin Kurkimäessä nyt kaksi ja puoli vuotta ja kokee, että elämässä on asiat nyt hyvin.
Toisessa jutussa Diakonissalaitoksen nuorten päihdehankkeen koordinaattori Robert Koski kertoo, miltä päihde- ja asunnottomuustilanne kaduilla näyttää tällä hetkellä. Kosken mukaan yhä nuoremmat kasvavat katukulttuuriin, eli tottuvat elämään kadulla.

sote-palvelut