Mikä ihmeen vaikuttavuus?

Vaikuttavuus on enemmän kuin pelkkä muotisana. Se on konkreettinen tapa varmistaa, että jokainen palvelu tuottaa aidosti merkityksellistä muutosta asiakkaan arjessa. Kun resurssit käytetään harkiten ja tavoitteet kirkastetaan, syntyy vaikuttavaa toimintaa, joka rakentaa parempaa yhteiskuntaa ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia, kirjoittaa hiljattain eläkkeelle jäänyt Rinnekotien kehittämisylilääkäri Outi Kuikanmäki.

Vaikuttavuus on alkanut kuulostaa muotisanalta, jota ilman ei voi puhua uskottavasti mistään sote-palveluihin, palvelutuotantoon tai johtamiseen liittyvistä asioista. Ja jos joku avaa asiaa otsikkoa pitemmälle, käy nopeasti ilmi, että vaikuttavuudellakin voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita, kirjoittajasta tai puhujasta riippuen.

Oikeasti asia on kuitenkin aika yksinkertainen. Pelkistäen vaikuttavuus tarkoittaa sitä, missä määrin toiminta tuottaa niitä vaikutuksia, joita varten se on olemassa. Esimerkiksi postilaitoksen toiminta on vaikuttavaa, jos se vie kirjeet luotettavasti perille oikeisiin osoitteisiin järjellisessä ajassa. Tai että verenpainelääkitys oikeasti laskee sitä verenpainetta. Vaikuttavuus siirtää fokuksen palvelun tuottamisesta asiakkaaseen.

Kysymys on siis siitä, mitä hyötyä asiakas palvelusta saa.

Koska yhteiskunnan varat ovat rajalliset, on julkisissa sote-palveluissakin alettu puhua vaikuttavuudesta. Yhteiskunnalla ei ole varaa tuottaa palveluja vain siksi, että niin on aina tehty tai että niistä pidetään, elleivät ne samalla tuota aitoa ja tarpeellista hyötyä.

Miten mitata vaikuttavuutta?

Vaikuttavuuden arviointi edellyttää sitä, että tavoitellut tulokset on määritelty ja aikaansaatuja tuloksia mitataan. Tulosten mittaaminen on oikeastaan niin ilmeistä, että sitä ihmettelee, miksei näin ole tehty aina. On tietysti helpompaa mitata tekemistä, esimerkiksi laskea hoitovuorokausia tai asiakkaita, kuin kartoittaa tuloksia, mutta tekemisen määrähän ei vielä kerro, onko mikään muuttunut. Sopivien tulosmittareiden löytäminen ei välttämättä ole helppoa.

On tietysti helpompaa mitata tekemistä, kuin kartoittaa tuloksia, mutta tekemisen määrähän ei vielä kerro, onko mikään muuttunut.

Kun toiminnan tarkoituksena on tuottaa muutos parempaan asiakkaan elämässä, on mittari usein ilmeinen. Esimerkiksi lonkkaproteesi kuluneen nivelen tilalle on yksinkertainen muutos, jonka vaikuttavuutta voidaan arvioida liikuntakyvyn parantumisena ja arkea haittaavan kivun vähenemisenä. Kun taas arvioidaan sellaisia sosiaalipalveluita, joissa tavoitteena on ylläpitää heikentyvää toimintakykyä ja tukea arjen sujumista, on mittaaminen selvästi vaikeampaa.

Joissain toiminnoissa on selkeästi määritelty, millaista muutosta haetaan. Monesti taas tavoiteltavat tulokset ovat sinänsä hyvin ilmeisiä, mutta ovat kuitenkin jääneet tarkemmin määrittelemättä ja siksi tulkinnanvaraisia. Mitä kokonaisvaltaisempi palvelu on, sitä vaikeampaa voi olla erottaa kokonaisuudesta sitä ydintä, jonka vuoksi palvelussa viimekädessä ollaan ja millä mittarilla palvelun onnistumista – ja siis vaikuttavuutta – voitaisiin mitata.

Tavoitteista tuloksiin

Diakonissalaitoksella ja Rinnekodeilla käytetään yhteiskunnan varoja toiminnan ja palveluiden tuottamiseen. Koska olemme vastuullinen toimija, haluamme osoittaa, että käytämme yhteisiä varoja hyvin ja saamme toiminnassa aikaan niitä vaikutuksia, joita on tarkoituskin. Siksi olemme kuvanneet toimintojen ja palveluiden vaikutusketjut ja määritelleet mittarit, joilla osoitamme toiminnan tuloksia ja vaikutuksia.

Vaikutusketju kuvaa sitä, millaisilla resursseilla palvelua tuotetaan, mitä tehdään, mikä muuttuu nyt ja mikä muuttuu pitkällä aikavälillä. Tulosmittareilla mitataan sitä, mikä asiakkaiden elämässä muuttuu palvelun ansiosta. Kun tuloksia alkaa kertyä, saamme arvokasta tietoa palveluiden kehittämisen ja tiedolla johtamisen tueksi.

Vaikuttavuus on vasta hiljattain noussut sote-palveluissa fokukseen, ja ymmärrys siitä lisääntyy pikkuhiljaa. Vaikuttavuuden arviointi ja tulosten mittaaminen ottaa vasta ensiaskeleita. Maailma ei muutenkaan ole vielä aivan valmis, joten ollaan vaikuttavuudenkin kohdalla kärsivällisiä, kokeillaan ja kehitytään.

Blogin kirjoittanut Outi Kuikanmäki jäi eläkkeelle huhtikuun alussa. Hän työskenteli pitkään Diakonissalaitoksella ja Rinnekodeilla, viimeisimpänä kehittämisylilääkärinä.

Lue Kuikanmäen haastattelu “Kehittäjä kehottaa kuulemaan asiakasta”.