Skip to content
Artikkeli

Opioidikorvaushoito Diakonissalaitoksella

Yhdessä. Rohkeasti. Jo 20 vuotta!

Diakonissalaitoksen tarjoama opioidikorvaushoito täytti 20 vuotta marraskuussa 2021. Tässä katsaus palvelun vaiheisiin: liikkeelle lähdettiin muutamasta asiakkaasta, nyt heitä on nelisensataa.

Taustaa

Korvaushoitoa on maailmalla toteutettu 1960-luvulta lähtien. Suomessa opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidot opiaatteja käyttäen aloitettiin 1995. Hoitojen sääntely lainsäädännöllä käynnistyi 1997.

Diakonissalaitoksen opioidikorvaushoito käynnistyi 2001. Palvelut siirtyivät osaksi Diakonissalaitoksen Hoivan toimintaa 2016.

2000

Diakonissalaitokselle perustettiin hiv-positiivisten huumeidenkäyttäjien palvelukeskus Vuorikadulle Kluuviin Helsinkiin.

2001

Vuorikadun yksikössä aloitettiin ylläpitohoito metadonilla hiv-positiivisille huumeidenkäyttäjille. Edelleen Suomessa käytetään korvaushoitolääkkeenä metadonia tai buprenorfiinia.

Diakonissalaitoksen ensimmäinen opioidikorvaushoitoyksikkö perustettiin Munkkisaareen 1. marraskuuta. Yksikkö tarjosi aluksi ylläpitohoitoa opioidiriippuvaisille helsinkiläisille. Hoito koostui lääkehoidosta ja psykososiaalisesta kuntoutuksesta, joilla tuettiin päihteettömyyttä ja integroitumista yhteiskuntaan. Asiakkaat siirtyivät yksikköön HUS:n korvaushoitopoliklinikalta.

Naapurustotyön malli kehitettiin korvaushoidon rinnalle. Naapurustotyön tavoitteena on ollut alusta asti tarjota oikeaa ja ajantasaista tietoa toiminnastamme yksiköidemme naapurustossa, ennaltaehkäistä ongelmatilanteiden syntyä ja puuttua välittömästi mahdollisiin häiriöihin.

2003

Korvaushoitopoliklinikan toiminta vakiintui. Vuoden lopussa yhteensä 23 asiakasta.

2004

Kurvin korvaushoitopoliklinikan nimi muuttui Helsingin Diakonissalaitoksen huumekuntoutuspoliklinikaksi ja se sai uudet tilat Mäkelänkadulta. Asiakaskunta lähes kolminkertaistui edellisvuodesta ja laajeni kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin. Yhteisöllisen toiminnan kehittäminen lisääntyi.

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy perustettiin.

2005

Huumekuntoutuspoliklinikan henkilökunnan määrä ja moniammatillisuus lisääntyivät.

2006

Huumekuntoutuspoliklinikan yhteisöhoidollista toimintamallia ja siihen sisältyvää vertaistukea ja terapeuttista yhteisöhoitoa kehitettiin. Koko henkilökunta aloitti yhteisöhoidon koulutuksen.

2007

Hoitoa ryhdyttiin toteuttamaan uuden ostopalvelusopimuksen myötä kolmella hoidollisuustasolla sen mukaan, miten paljon tukea asiakas tarvitsi. Enimmillään haittoja vähentävässä korvaushoidossa oli 300 asiakasta.

2008

Uusi asetus, joka on voimassa edelleen. Uusi lainsäädäntö häivytti käsitteen ylläpitohoito, ja puhui vain korvaushoidosta, jonka tavoitteena on joko kuntoutuminen tai haittojen vähentäminen.

Potilasmäärä kasvoi merkittävästi, kun Helsinki ja Espoo alkoivat molemmat ostaa poliklinikan palveluja aiempaa enemmän. Vuonna 2001 palvelun piirissä oli kuusi asiakasta, vuonna 2008 jo 80.


Lue lisää: Tää on hyvä paikka – korvaushoidon yhteisö pitää huolta omistaan

2010-2011

Kunnissa ei pitkään ymmärretty haittoja vähentävän työn hyötyjä, eivätkä palvelukuvauksessaan sisällyttäneet yhteisöllistä toimintaa korvaushoitoon. Tällöin Diakonissalaitos maksoi yhteisötyöntekijöiden palkan itse, mikä mahdollisti yhteisöllisen hoidon kehittymisen.

Käynnistettiin opioidikorvaushoidon koulutus kaikille uusille työntekijöille, jota toteutetaan edelleen vuosittain.

2012

Kaapeli-yhteisövalmennukset käynnistyivät (Community Action Based Learning for Empowerment, CABLE). Valmennusten tavoitteena oli asiakkaiden, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja vertaisten voimaantuminen sekä voimavarojen ja kyvykkyyksien näkyväksi tuleminen. Lisäksi valmennuksissa etsittiin keinoja, joilla voi vaikuttaa omaan elinympäristöön ja yhteisön hyvinvointiin. Ensimmäisestä Kaapelista syntyi asiakasedustajuusmalli, joka on käytössä palveluissamme edelleen.


Lue lisää: Työtoiminnasta tukea huumeidenkäyttäjän arkeen

2014-2015

Aloitettiin yhteisöhoidon koulutuskokonaisuus vahvistamaan edelleen yhteisöhoidollista osaamistamme.

Made in HDL -kulttuurirahaston hanke, jonka tavoitteena oli käynnistää palvelualeen eri yksiköille matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, johon asiakkaiden olisi helppo osallistua, ja josta tulisi osa niiden arkea. Kulttuuritoiminta käsitti taiteen eri osa-alueet: musiikin, kuva- ja teatteritaiteen, tanssin, kirjallisuuden, elokuvan, valokuvauksen, ruokakulttuurin sekä kädentaidot.

Espoon terveyskeskuksen etäpisteen toiminta päättyi ja Espoonlahden yksikkö perustettiin. Hiv-positiivisten palvelukeskus ja korvaushoito tälle asiakasryhmälle päättyivät vuoden 2015 lopussa palvelun siirtyessä kilpailutuksen seurauksena toiselle palveluntuottajalle.

Lue lisää: Ilman tätä en pystyisi mihinkään – korvaushoito voi muuttaa elämän suunnan

2016

Päihdepalvelut siirtyivät osaksi Diakonissalaitoksen Hoivan toimintaa (Hoiva toimii nimellä Rinnekodit 1.2.203 alkaen).  Päihdepalveluyksiköiden toiminta käynnistyi Kurvissa, Mäkelänkadulla ja Kannelmäessä. Kannelmäen toiminta siirtyi Alppikadulle.

Diakonissalaitoksen Hoiva osallistui 2016 käynnistyneeseen, valtakunnalliseen, kolmivuotiseen OK-hankkeeseen (ESR), joka oli opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishanke. Hanketta koordinoi A-klinikkasäätiö.

Asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyönä opioidikorvaushoitoon kehitettiin kaksi toimintamallia:

Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus opioidikorvaushoidossa sekä Matalan kynnyksen työtoiminta opioidikorvaushoidossa.

2017-2018

Tampereelle, Hämeenkadulle perustettiin päihdepalveluyksikkö. Vuonna 2018 yksikkö muutti isompiin tiloihin Hatanpään teollisuustaloon.

Otettiin käyttöön Kukaan ei putoa -avohuumehoitomalli. Ensimäistä kertaa Suomessa opioidikorvaushoitoon hakeutuva voi itse valita hoitopaikkansa, eikä asiakkaan tarvitse vaihtaa hoitopistettä hoidon tavoitteiden muuttuessa. Tavoitteena oli muun muassa opioidikorvaushoidon kattavuuden lisääminen ja se, että hoito ei pääty, jos päihdesairaus pahenee.

STEPPI-hankkeessa (2017–2019, ESR) kehitettiin matalan kynnyksen työtoimintaa hävikkielintarvikkeita ja kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Tampereella työryhmä kävi Uusi yhteinen työ -valmennuksen, Helsingin yksiköissä työryhmät suorittivat Kognitiiviset valmiudet -koulutuskokonaisuuden.

Vuosia värittivät muutot: Espoon yksikkö yhdistyi Mäkelänkadun yksikköön 2017, ja samana vuonna Mäkelänkadun yksikkö muutti Alppikadulle Hia-rakennukseen. Kurvin yksikkö yhdistyi Alppikadun yksikköön 2018.

Asiakasedustajatoiminta vakiintui osaksi päihdepalveluita. Yhteisöllistä toimintaa kehitettiin arjessa ja Kaapelivalmennuksia toteutettiin yhteistyössä OK-hankkeen kanssa.


Lue lisää: Poikani sai toisen mahdollisuuden

2019

Tampereen päihdepalveluyksikön nimeksi tuli Breikki – asiakkaiden ehdotuksesta. Nimi otettiin asteittain käyttöön kaikissa yksiköissämme.

Asiakasedustajien tehtävänkuvaa, yhteisön käytäntöjä ja aktiivista naapurustotyötä kehitettiin, samoin vertaisohjaajavalmennusta yhdessä STEPPI-hankkeen kanssa.

Päihdepalveluyksikkö Breikki Lahti perustettiin, asiakkaita oli alussa 65.

Helsingissä toimi kaksi päihdepalveluyksikköä, Breikki Alppikatu ja Breikki Hia, joihin asiakkaat tulivat pääasiassa pääkaupunkiseudulta.

Breikki Lahdessa ja Hiassa käytettiin toipumisen työvälineenä ja hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa Toipumistähteä. Asiakkailta tuli hyvää palautetta erityisesti omasta aktiivisesta roolistaan osana toipumista.

C-hepatiitin hoitoa opioidikorvaushoidon ohella käynnistettiin Helsingissä ja Tampereella. Yksiköille etsittiin myös uusia, isompia toimitiloja.


Lue lisää: Huumeriippuvuuden avohoidossa on käynnistynyt uusi aikakausi

2020

Korona kuritti yhteisö- ja ryhmätoimintaa. Asiakasedustajatoiminnassa riitti aktiivisia osallistujia. Laajamittaiset kotiin vietävät palvelut käynnistettiin ja Päihderiippuvuuden perusteet -koulutus käynnistettiin koko henkilöstölle.

2021

Yhteisö- ja ryhmätoimintaa on päästy avaamaan pienimuotoisesti. Breikki Lahden toiminta päättyi, asiakkaita oli loppuvaiheessa 162.

Helsingin kaksi erillistä yksikköä yhdistyivät Breikki Helsingiksi, joka koostuu kolmesta eri toimipisteestä saman katon alla. Yksikkö muutti samalla uusiin toimitiloihin Helsingin Metsälään.

Breikki Tampere muutti isompiin toimitiloihin Hatanpään puistosairaalan yhteyteen. Sekä Tampereen että Helsingin yksiköissä opioidikorvaushoidossa olevien asiakkaiden määrä on vakiintunut noin 200:aan.

Uusissa ympäristöissä on kehitetty rakenteita ja toimintatapoja. Myös naapurustotyö on lisääntynyt ja kehittynyt. Vuoden lopussa päihdepalveluja tuotetaan yhteistyössä Espoon, Helsingin, Vantaan, Keravan, Tampereen ja Oriveden kanssa.


Lue lisää: Päihdehoitoon resursseja ja palveluiden monipuolisuutta

2022

Yhteisöllisyyden, toimijuuden ja osallisuuden uudelleen vahvistaminen. Toteutetaan Yhteisöllisyyden perusteet -yhteisöhoidon koulutuskokonaisuus koko henkilöstölle.


Lue lisää: Opioidikorvaushoitoon pääsyä helpotettava

Lähteet: ylilääkäri Outi Kuikanmäki, päihdelääkäri Pekka Tuomola, palvelualuejohtaja Pirjetta Salomäki, asiakkuusjohtaja Heli Alkila ja  viestinnän asiantuntija Jaana af Hällström sekä Diakonissalaitoksen hallituksen kertomukset ja muut kirjalliset dokumentit. 

Artikkeli on julkaistu 28.11.2021 ja sitä on päivitetty tammikuussa 2023.

Riippuvuus on sairaus

Opioidiriippuvuus on krooninen aivosairaus, jossa keskushermosto on sopeutunut opioidien jatkuvaan runsaaseen vaikutukseen, eikä elimistö enää toimi normaalisti ilman niitä.

Kuntouttava korvaushoito on tarkoitettu asiakkaille, joiden tavoitteena on kuntoutuminen ja päihteettömyys. Haittoja vähentävä hoito on tarkoitettu niille, joille päihteiden käytön lopettaminen ei ole ensisijainen tavoite. Heidän kohdallaan hoidolla pyritään vähentämään käytöstä aiheutuvia haittoja ja parantamaan elämänlaatua, kuten minkä tahansa pitkäaikaissairauden kohdalla.

korvaushoito