Puhevammaisten viikko – ääni oikeuksille ja osallisuudelle

Lokakuun alussa vietetään puhevammaisten viikkoa, jonka tarkoituksena on nostaa esiin puhevammaisten henkilöiden oikeudet, arjen haasteet ja mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Viikko muistuttaa meitä siitä, että kommunikointi on jokaisen perusoikeus ja että yhteiskunnan tulee tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet viestiä, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Mutta tulevatko kaikki kuulluksi omia palveluitaan koskevissa päätöksissä, pohtivat Rinnekotien blogissa asiakkuussuunnittelijat Niina Virtanen ja Maria Järkkälä.

Vammaisten itsemääräämisoikeus on ihmisoikeus. Se tarkoittaa oikeutta tehdä päätöksiä omasta elämästä, osallistua itseään koskevaan keskusteluun ja vaikuttaa palveluihin, joita saa. Itsemääräämisoikeus ei ole vain juridinen termi, vaan se näkyy arjessa: mahdollisuutena valita asumismuoto, osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin, päättää omasta hoidosta ja tuesta sekä ilmaista omat mielipiteensä. 
 
Hyvinvointialueiden taloustilanne ja linjaukset vaikuttavat kuitenkin esimerkiksi asiakkaille tarjottaviin työllisyyden ja osallisuuden toimintapaikkoihin. Hankintalaki määrittää pitkälti, mihin yksiköihin hyvinvointialueilta sosiaalityö tai koordinaattorit saavat asiakkaitaan ohjata. Vaikka palveluntuottajat toisivat esille asiakkaan tuentarpeen, on päätäntävalta loppupeleissä hyvinvointialuilla.

Palveluntuottajana kannamme vastuun tuntea asiakkaamme ja viestiä heidän tarpeistaan.

Palveluntuottajana kannamme vastuun tuntea asiakkaamme ja viestiä heidän tarpeistaan. Ajoittain esiintyy tilanteita, joissa asiakas on kokonaan esimerkiksi ilman päiväaikaisen toiminnan paikkaa, vaikka olisi motivoitunut ja halukas osallistumaan ja saamaan rakennetta arkeen ja meillä olisi hänelle sopiva paikka tarjota. Hyvinvointialueilla voi olla kuitenkin sijoituskielto ja asiakas voi jonottaa paikkaa hyvinvointialueen omaan toimintaan, joskus jopa vuosia. Näissä tilanteissa on äärimmäisen tärkeää hyödyntää valitusoikeutta, joita monet hyvinvointialueet tarjoavat esimerkiksi silloin, jos uusi toimintapaikka ei ole asiakkaalle mieleinen tai hän ei ole pääsemässä palveluun kohtuullisen aikamääreen puitteissa.  
 
Vuoden alussa astui voimaan myös uusi vammaispalvelulaki. Hyvinvointialueiden on pitänyt tiedustella asiakkailta haluavatko he, että erityishuolto-ohjelma päivitetään nyt vai myöhemmin kahden vuoden aikana. Näissä tilanteissa olisi äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että asiakas ymmärtää mihin antaa näkökulmansa, miten ne vaikuttavat hänen arkeensa ja talouteensa tai koituuko niistä asiakkaille lisäkustannuksia tai muita käytännön muutoksia, jotka vaikuttavat etuuksiin. Olisi tärkeää huolehtia, että isompia kysymyksiä ei kysytä ohi mennen, vaan varmistetaan asian ymmärretyksi tuleminen ja vaikutukset esimerkiksi tulkin kautta. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, hänen näkökulmansa tulisi ehdottomasti ottaa huomioon.  

Puhevammaisille henkilöille itsemääräämisoikeuden toteutuminen voi vaatia erityisiä tukitoimia. Kommunikoinnin apuvälineet, kuten kuvakommunikaatio, puhelaitteet ja tulkkauspalvelut, mahdollistavat osallistumisen ja päätöksenteon. On tärkeää, että palveluntarjoajat ja läheiset tunnistavat yksilölliset tarpeet ja kunnioittavat puhevammaisen henkilön omaa ääntä.

Asiakkaan oikeus vaikuttaa – osallisuus palveluissa

Vammaispalveluissa asiakkaan oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin on lakisääteinen. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi, osallistua palvelusuunnitelman laatimiseen ja saada tietoa vaihtoehdoista ymmärrettävässä muodossa. Tämä edellyttää, että palveluntarjoajat ja hyvinvointialueiden vastuutyöntekijät osaavat kohdata puhevammaisen henkilön yksilöllisesti ja varmistaa, että kommunikointi on aidosti kaksisuuntaista. 

Osallisuus ei tarkoita vain läsnäoloa, vaan aktiivista vaikuttamista. Puhevammaisten viikolla on hyvä pysähtyä miettimään, miten omassa työssä ja yhteisössä voidaan vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta. Onko käytössä riittävästi apuvälineitä? Onko aikaa kuunnella ja keskustella? Onko kohtaaminen nopea Teams-keskustelu vai onko siihen järjestetty oikeasti aikaa? Onko päätöksenteko aidosti avointa ja läpinäkyvää?

Osallisuus ei tarkoita vain läsnäoloa, vaan aktiivista vaikuttamista.

Me Rinnekodeilla huomioimme ja kartoitamme asiakkaiden toiveita ja tarpeita jo asiakkaaksi tulon prossien alkuvaiheessa, vaikkakin vastuutamme palvelupyynnön laatijaa selvittämään asiakkaan näkökulman, esimerkiksi mistä hän toivoo uuden asumispaikan löytyvän. Onko asiakkaalla toiveena haja-asutusalue luonnonhelmassa vai kaipaako hän urbaanimpaa ympäristöä? Annetaanko asiakkaalle asumisen puitteissa valmiudet lähteä harjoittelemaan taitoja, joita hän toivoisi kehittävän itsenäisesti tai tuetusti?

Osallisuuden tukeminen vaatii yhteistyötä 

Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että jokainen – myös puhevammainen henkilö – voi osallistua ja vaikuttaa. Tämä vaatii asennemuutosta, koulutusta ja resursseja. Puhevammaisten viikko tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin hyviä käytäntöjä ja kehittää uusia ratkaisuja, jotka tukevat itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. 

On tärkeää muistaa, että jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vahvistaa vammaisen henkilön oikeuksia. Kuunteleminen, kunnioitus ja yksilöllinen tuki ovat avaimia siihen. 

Puhevammaisten viikko muistuttaa meitä siitä, että oikeus puhua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa ei ole itsestäänselvyys – mutta se kuuluu kaikille. Yhdessä voimme rakentaa hyvinvointialueiden kanssa palveluja, jossa jokaisen ääni kuuluu. 

Lähtökohtana ajatus asiakkaan näköisestä arjesta, jossa hän saa myös kokeilla rajojaan, onnistua ja epäonnistua ja sitten mietitään asiaa uudelleen – yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa, asiakas edellä. 

Blogin kirjoittaneet Niina Virtanen ja Maria Järkkälä työskentelevät Rinnekodeilla asiakkuussuunnittelijoina.