Seksuaaliohjaus kuuluu kaikille – myös erityistä tukea tarvitseville

Seksuaalisuus on jokaisen perusoikeus ja osa itsemääräämisoikeutta – myös silloin, kun ihminen tarvitsee tukea arjessaan. Rinnekodeilla seksuaalisuutta tuetaan osana jokapäiväistä asiakastyötä. Käytännössä se tarkoittaa yksilöllistä, turvallista ja ammatillista tukea, joka huomioi eri asiakasryhmien tarpeet, toiveet ja oikeudet.

Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja oikeus päättää kehonsa rajoista. Jokaisella on myös oikeus toteuttaa seksuaalisuuttaan omalla tavallaan, kunhan se ei loukkaa muita. Rinnekodeilla seksuaalista itsemääräämisoikeutta tuetaan monin tavoin ja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Joissain tilanteissa asiakkaan tukena voidaan hyödyntää myös seksuaalineuvojan erityisosaamista, mutta pääsääntöisesti seksuaalisuuteen liittyvät asiat hoidetaan ohjauksena osana arjen työtä.

Seksuaalisuus on osa identiteettiä läpi elämän. Silti se jää palveluissa helposti sivurooliin muiden asioiden alle. Päihdepalveluyksikkö Rinnekodit Breikki Tampereen sosionomi, itsemääräämisoikeusyhdyshenkilö ja seksuaalineuvoja Heini Koski-Säntti ja toimintakeskus Rinnekodit Jaakkolan palveluyksikön johtaja, Rinnekotien itsemääräämisoikeustyöryhmän jäsen sekä seksuaalineuvoja Miia Auvinen muistuttavat, että seksuaalisuuden tukeminen ei ole erikseen käsiteltävä asia, vaan perusoikeuksiin kuuluva osa arkea.

“Seksuaaliohjauksessa kaikki lähtee siitä, että työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla kunnioittavasti ja asiakkaan omista lähtökohdista käsin”, Koski-Säntti huomauttaa.

Rinnekodeilla seksuaaliohjaus ymmärretään ennen kaikkea osaksi asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Se voi tarkoittaa kuuntelemista, keskustelua, tunteiden sanoittamista, ohjausta tai turvallisen tilan luomista tilanteisiin, joissa asiakas tarvitsee tukea ymmärryksen, rajojen tai käsitteiden kanssa.

Työntekijä luo turvallisen tilan

Rinnekotien asiakkaiden taustat ja toimintakyky ovat hyvin monenlaisia, mikä heijastuu seksuaaliohjauksen sisältöihin. Myös asiakkaiden tarpeet seksuaaliohjaukselle vaihtelevat: Osa tarvitsee tukea peruskäsitteissä, kun taas osalla on hyvin traumaattinen tausta, jolloin lähtökohdat seksuaaliohjaukselle ovat toisenlaiset. Ikääntyneiden kanssa seksuaalisuus voi liittyä esimerkiksi muistisairauden tuomiin tilanteisiin, joissa omat estot saattavat kadota muistisairauden seurauksena. Nuorten ja lasten kohdalla korostuvat murrosiän muutokset, tunteiden voimakkuus ja turvallisen aikuisen tuki erityisesti silloin, kun taustalla on trauma- tai häpeäkokemuksia.

Yhteisenä tavoitteena on kuitenkin aina tukea seksuaalisuuden toteuttamista, itsemääräämisoikeutta ja turvallisia ihmissuhteita.

Työntekijän rooli on ennen kaikkea mahdollistava. Hän luo turvallisen tilan asiakkaan kysymyksille, tunteille ja pohdinnoille. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kuuntelemista, selkeän tiedon tarjoamista, arjen tilanteiden sanoittamista ja asiakkaan rajojen kunnioittamista. Työntekijän tehtäväon varmistaa, että asiakkaalla on turvallinen tila puhua ja kysyä – ja toisaalta olla puhumatta asioista, jotka ovat hänelle vaikeita. Ottamalla seksuaalisuuden puheeksi, työntekijä antaa samalla asiakkaalle luvan puhua seksuaalisuudesta.

On tärkeää erottaa toisistaan seksuaalineuvonta palveluna ja se, miten seksuaalisuuteen liittyviä asioita tuetaan arjen kohtaamisissa. Rinnekodeilla ei tarjota seksuaalineuvontaa palveluna, vaan seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa ohjaus tapahtuu osana arjen työtä asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaisesti.

Miia Auvinen ja Heini Koski-Säntti korostavat molemmat, että on tärkeää huomata ero seksuaalisuuden ja seksin välillä.

“Seksuaalisuus on osa ihmisen identiteettiä, tunteita, kehonkuvaa ja vuorovaikutusta. Se on siis paljon laajempi kokonaisuus kuin pelkkä seksi”, Auvinen sanoo.

Itsetuntoa rakentamassa

Rinnekodit Breikki Tampere tarjoaa opioidikorvaushoitoa, avopalveluita ja palveluohjausta huumausaineita käyttäville henkilöille.

Päihdepalveluissa seksuaalisuus kietoutuu usein kokemuksiin väkivallasta, hyväksikäytöstä, häpeästä ja identiteetin sirpaleisuudesta. Monet asiakkaat ovat eläneet tilanteissa, joissa seksuaalisuus ei ole ollut omassa hallinnassa.

“Kun päihteet väistyvät, moni joutuu tutustumaan itseensä ja seksuaalisuuteensa uudelleen”, Heini Koski-Säntti kertoo.

Traumasensitiivinen työote on todella tärkeää.

Työ perustuu siihen, että tutustumme ihmiseen ja opimme tuntemaan hänet ja hänen taustansa. Silloin tiedämme, miten lähdemme työstämään luottamusta juuri hänen kanssaan.

”Työ perustuu siihen, että tutustumme ihmiseen ja opimme tuntemaan hänet ja hänen taustansa. Silloin tiedämme, miten lähdemme työstämään luottamusta juuri hänen kanssaan.”

Päihdetyössä seksuaaliohjaus onkin ensisijaisesti luottamuksen rakentamista. Pitkä päihteiden käyttö vaikuttaa paljon asiakkaiden itsetuntoon ja minäkuvaan. Breikki Tampereella asiakkaiden kanssa luottamusta lähdetään rakentamaan vähitellen, pienin askelin ja kohtaamalla asiakkaat arvokkaasti. Usein asiakkaan usko itseensä kasvaa, kun joku muu aidosti uskoo häneen ensin. Tärkeässä roolissa on myös tunteiden normalisointi ja niiden sanoittaminen. Asiakkaiden tunnetaidot eivät välttämättä ole kovin hyvät ja heillä ilmenee impulssikontrollihaasteita.

”Mahdollistamme asiakkaille pieniä arkisia onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat heidän itsetuntoaan. Olemme pitkäjänteisiä, emmekä painosta ketään kertomaan enempää kuin hän itse haluaa.”

“Turvallisia onnistumisen kokemuksia asiakkaat saavat esimerkiksi yhteisötoiminnassa, jossa he pystyvät tekemään pieniä, mutta yhteisölle tärkeitä asioita. Kun onnistumisia kertyy, itsetunto vahvistuu”, Heini Koski-Säntti kertoo.

Tietoa eri tavoin

Toimintakeskus Rinnekodit Jaakkola tarjoaa päiväaikaista toimintaa kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille. Seksuaalisuudesta puhuminen on tärkeää ja kehitysvammapalveluissa seksuaalisuutta tuetaan kysymällä ja keskustelemalla asiakkaiden kanssa aiheesta.

Asiakkaiden kommunikaatiotaidot voivat olla hyvin eritasoisia. Monet tarvitsevat konkreettisia, visuaalisia ja selkokielisiä tiedonsaantimenetelmiä kuten kuvia, piirtämistä, mallintamista ja keskustelumattoja. Näiden avulla varmistetaan, että työntekijä ja asiakas todella puhuvat samasta asiasta, eivätkä käytä samoja sanoja eri merkityksissä.

Käsitteiden avaaminen luo pohjan turvalliselle vuorovaikutukselle ja itsemääräämisen toteutumiselle.

Miia Auvisen mukaan tämä on välttämätöntä, koska ilman ymmärrettävän tiedon tarjoamista asiakkaalta ei voi odottaa oikeanlaista toimintaa. Käsitteiden avaaminen luo pohjan turvalliselle vuorovaikutukselle ja itsemääräämisen toteutumiselle.

Auvinen kertoo, että kehitysvammaisten henkilöiden seksuaaliohjaus voi olla ihan arkisia asioita, kuten tekemisen ja tunteiden sanoittamista. Tunteista puhumista voidaan harjoitella esimerkiksi erilaisten tunnepelien kautta.

”Pyrimme varmistamaan asiakkailta usein, että he ymmärtävät, mistä on kyse. Lisäksi harjoittelemme esimerkiksi muistuttelemalla, että toisen koskemiseen tarvitaan aina lupa.”

Kaikki tunteet sallittu!

Tunteiden sanoittaminen on toinen keskeinen osa työtä. Tämä korostuu niin kehitysvammatyössä kuin päihdepalveluissakin. Ihastuminen, pettymys, hämmennys, häpeä ja kaipuu voivat tuntua voimakkailta ja vaikeilta jäsentää.

”Asiakkaan tunteita ei tule kieltää, vaikka toimintaa täytyy joskus rajoittaa. Tunne itsessään on sallittu, mutta kaikki teot eivät ole”, Miia Auvinen täsmentää.

Tunteiden normalisointi on tärkeää, sillä häpeän kokemus voi estää avun hakemisen ja tehdä seksuaalisuudesta aiheen, josta asiakas ei uskalla puhua.

Sama periaate pätee päihdepalveluissa, joissa asiakkaat voivat kantaa mukanaan syyllisyyttä ja kokemuksia, jotka ovat horjuttaneet kehonkuvaa ja minäkuvaa. Heini Koski-Säntin mukaan tunteiden normalisointi on tärkeää, sillä häpeän kokemus voi estää avun hakemisen ja tehdä seksuaalisuudesta aiheen, josta asiakas ei uskalla puhua.

Seksuaaliohjaus ei ole vain tiedon jakamista, vaan tapa rakentaa ymmärrystä, itsemääräämistä ja turvallisuutta hyvin erilaisille ihmisille. Vaikka menetelmät asiakasryhmissä ovat erilaisia, tavoite on sama: asiakkaan oikeus tulla kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi juuri sellaisena kuin hän on.

Koulutuksesta varmuutta puheeksiottoon

Seksuaalisuuteen liittyvä stigma tekee puheeksioton monille työntekijöille edelleen haastavaksi. Miia Auvinen ja Heini Koski-Säntti ovat yhtä mieltä siitä, että työntekijät tarvitsevat nykyistä enemmän koulutusta, työvälineitä ja tukea seksuaalisuuteen liittyvien tilanteiden kohtaamiseen. Koulutuksen tarve liittyy muun muassa puheeksioton varmuuteen.

Tavoitteena ei ole, että jokainen työntekijä olisi seksuaalineuvoja, vaan että heillä olisi riittävä varmuus kohdata asiakkaiden kysymyksiä ja ottaa seksuaalisuus aiheeksi asiakkaiden kanssa. Kun tukea ja toimintamalleja vahvistetaan, puheeksiotto helpottuu ja työntekijät voivat kohdata aiheen turvallisesti omassa perustehtävässään.

”Olisi tärkeää, että seksuaaliohjaus ylipäätään otettaisiin huomioon osana palveluketjua”, Koski-Säntti korostaa.

Päihdepalveluissa asiakkailla on usein ongelmia niin monella muulla elämän osa-alueella, että seksuaalisuuteen liittyvät asiat saatetaan helposti sivuuttaa.

”Seksuaaliohjaus olisi tärkeää saada integroitua osaksi päihdepalveluja ja luontevaksi osaksi myös meidän työntekijöiden työtä. Näin siitä ei muodostu tabua, josta työntekijät eivät itse uskalla puhua.

“Meihin luotetaan, ja asiakkaat kertovat vaikeita asioita. Se on kunnia, mutta työntekijä tarvitsee siihen myös tukea.”

Lisää aiheesta:

Työkaluja selkeään seksuaaliterveyskasvatukseen (verneri.net)

Teksti: Viestinnän asiantuntija Tuuli Oksa, Rinnekodit viestintä

Video: Luomustudio