Usein kysyttyä itsemääräämisoikeudesta
Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus? Mitä tehdään, jos asiakkaan oma tahto ja läheisen toive ovat ristiriidassa? Tässä artikkelissa vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin itsemääräämisoikeudesta.
1. Mitä asiakkaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa?
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta määrätä omasta elämästään ja päättää itseään koskevista asioista. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi, osallistua päätöksentekoon ja elää omannäköistään elämää.
Itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisesta ei ole vielä kaikkia asiakas- ja potilasryhmiä koskevaa lainsäädäntöä. Noudatamme lakien lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehen, lupa- ja valvontaviraston sekä hyvinvointialueiden ohjeistuksia.
2. Mitä itsemääräämisoikeus ei tarkoita?
Itsemääräämisoikeus ei tarkoita oikeutta vaarantaa vakavasti omaa tai muiden terveyttä tai turvallisuutta. Se ei myöskään tarkoita, että asiakkaan tahto voitaisiin sivuuttaa rutiininomaisesti. Mahdolliset rajoitukset ovat aina viimesijaisia ja perustuvat lakiin. Itsemääräämisoikeus ei myöskään tarkoita sitä, että asiakas jätetään heitteille.
3. Miten itsemääräämisoikeus näkyy arjessa?
Itsemääräämisoikeus näkyy arjen valinnoissa, kuten päivärytmissä, ruokailussa, pukeutumisessa, vapaa-ajassa sekä oman hoidon ja palvelujen suunnittelussa. Asiakkaalla on oikeus tehdä myös huonoja valintoja, jos ne eivät ole vakavasti vaarallisia.
4. Mikä on itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma?
Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma on asiakaskohtainen suunnitelma, jossa kuvataan mm.
- miten asiakkaan oma tahto selvitetään ja sen toteutumista tuetaan
- käytettävät kommunikointikeinot
- tavat, joilla itsemääräämisoikeutta vahvistetaan arjessa sekä
- käytännöt, joilla mahdollisia haastavia tilanteita ennaltaehkäistään.
Rinnekodeilla suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa ja sitä päivitetään säännöllisesti ja aina tilanteen muuttuessa.
Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma on lakisääteinen kehitysvammaisille asiakkaille, mutta Rinnekodeilla tätä mahdollisuutta tarjotaan myös muille palveluiden piirissä oleville asiakkaille.
Lue lisää itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnitelmasta: Ikääntynytkin saa sanoa mitä haluaa elämäänsä
5. Mitä hyötyä itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelmasta on asiakkaalle?
Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma auttaa asiakasta tulemaan kuulluksi, osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin ja elämään mahdollisimman itsenäistä, omannäköistä ja turvallista arkea. Se tukee myös henkilöstön työtä, parantaa yhteistyötä läheisten kanssa ja vähentää rajoitustoimenpiteiden tarvetta.
6. Millaiset tilanteet haastavat itsemääräämisoikeuden?
Itsemääräämisoikeutta koetellaan esimerkiksi silloin, kun asiakkaan kyky ymmärtää tekojensa seurauksia on heikentynyt, kommunikointi on vaikeaa tai toiminta vaarantaa vakavasti terveyden tai turvallisuuden.
Haasteita voivat aiheuttaa myös esimerkiksi juurtuneet toimintatavat, kiire, puutteelliset kommunikointikeinot tai turvallisuushuolten korostuminen. Siksi tarvitaan jatkuvaa arviointia, koulutusta ja yksilöllisiä ratkaisuja.
7. Miten itsemääräämisoikeutta rajoitetaan?
Jos itsemääräämisoikeutta joudutaan rajoittamaan, rajoitukset perustuvat aina lakiin, ovat viimesijaisia ja määräaikaisia ja edellyttävät kirjallista päätöstä.
Kaikki rajoitustoimenpiteet kirjataan mahdollisimman reaaliaikaisesti asiakastietojärjestelmään. Kirjauksissa kuvataan syy rajoitukselle, rajoituksen luonne ja kesto sekä arvio sen vaikutuksista asiakkaaseen. Kirjaaminen tukee sekä asiakkaan että työntekijöiden oikeusturvaa ja mahdollistaa jälkikäteisen arvioinnin.
Kehitysvammapalveluissa hoidon suunnitteluun osallistuville omaisille toimitetaan säännöllinen selvitys käytetyistä rajoitustoimenpiteistä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja tukee asiakkaan oikeusturvaa.
8. Mikä on läheisten rooli asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisessa?
Läheiset voivat tukea asiakkaan itsemääräämisoikeutta auttamalla selvittämään hänen toiveitaan ja mielipiteitään. Läheiset eivät kuitenkaan päätä asiakkaan puolesta – asiakkaan oma tahto on aina ensisijainen.
9. Mitä tehdään, jos asiakkaan oma tahto ja läheisen toive ovat ristiriidassa?
Sekä asiakasta että läheistä kuullaan, mutta asiakkaan oma tahto on ensisijainen, jos hän kykenee ilmaisemaan sen eikä vaaranna itseään tai muita. Läheisten näkemykset auttavat tukemaan asiakkaan tahtoa, eivät korvaa sitä.
10. Miten muistisairaan henkilön itsemääräämisoikeutta voidaan tukea?
Muistisairaan itsemääräämisoikeutta tuetaan kohtaamalla ihminen arvostavasti, kysymällä ja kuuntelemalla, tarjoamalla vaihtoehtoja sekä kirjaamalla oma tahto etukäteen. Muistisairaus ei automaattisesti poista itsemääräämisoikeutta, vaikka tuen tarve lisääntyy.
Lue lisää muistisairaan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta: Muistisairaan itsemääräämisoikeus – varautuminen kannattaa.
11. Kuinka paljon asiakas saa osallistua oman hoitonsa ja palvelujensa suunnitteluun?
Asiakas osallistuu oman hoitonsa ja palvelujensa suunnitteluun niin paljon kuin hänen kykynsä sallivat. Jos asiakas ei pysty tekemään päätöksiä itsenäisesti, hänen tahtoaan selvitetään ja sitä kunnioitetaan mahdollisimman pitkälle.
Jokaisen olisi hyvä tehdä edunvalvontavaltuutus (suomi.fi). Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse päättää, miten hänen asioitaan hoidetaan tulevaisuudessa.
12. Miten itsemääräämisoikeuden toteutumista arvioidaan ja valvotaan Rinnekodeilla?
Rinnekodeilla itsemääräämisoikeuden toteutumista seurataan ja varmistetaan järjestelmällisesti osana arjen työtä, päätöksentekoa ja dokumentointia. Valvonta ei ole yksittäinen toimenpide, vaan jatkuva kokonaisuus. Valvonnan tavoitteena on itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja turvaaminen arjessa.
Valvontaan kuuluvat mm.
- Itsemääräämisoikeussuunnitelmat
- Kirjaamisten ja päätösten dokumentointi
- Asiantuntijaryhmä (IMO-työryhmä)
- Moniammatilliset asiantuntija-arviot: Mukana ovat tarvittaessa lääkäri, psykologi, sosiaalityön asiantuntija ja asiakkaan arjessa työskentelevä henkilöstö. Asiantuntija-arvioita hyödynnetään erityisesti haastavissa tilanteissa ja rajoitustoimenpiteiden tarpeen arvioinnissa.
- Kyselyt (mm. säännölliset asiakaskokemuskyselyt. Vuoden 2025 asiakaskokemuskyselyssä itsemääräämisoikeuden tukeminen sai arvosanan 81,7 %. Tutustu kyselyyn: Asiakaskokemuskysely osoittaa: turvallisuus ja kohtaaminen korostuvat asiakkaiden kokemuksissa.
13. Mikä on Rinnekotien IMO-työryhmä?
Rinnekodeilla toimii itsemääräämisoikeuden asiantuntijaryhmä (IMO-työryhmä), jolta Rinnekotien yksiköt voivat pyytää tukea tulkintatilanteisiin sekä apua toimintatapojen kehittämiseen.
14. Miten päätöksenteon tukeminen ja tuettu päätöksenteko eroavat toisistaan?
Tuettu päätöksenteko on vammaispalvelulain mukainen erillinen palvelu, johon vammaisella henkilöllä on oikeus, jos hän tarvitsee tukea, voidakseen tehdä omaa elämäänsä koskevia merkittäviä päätöksiä. Merkittävillä päätöksillä tarkoitetaan muita kuin jokapäiväiseen elämään kuuluvia päätöksiä. Tukea voi saada esimerkiksi asumiseen, talouteen, ihmissuhteisiin, opiskeluun, työhön tai terveydenhoitoon liittyvissä isoissa kysymyksissä. Tuetussa päätöksenteossa vammaiselle henkilölle valitaan tukihenkilö. Palvelu myönnetään sosiaalitoimeen/vammaispalveluille tehdyn hakemuksen perusteella.
Toisen henkilön päätöksenteon tukemiselle ei ole tarkkaa määritelmää. Kyse on toisen tukemisesta niin, että hän voi tehdä itseään koskevia päätöksiä arjen tilanteissa ja asioissa – eli vahvistetaan henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tavoitteena on kannustaa, rohkaista ja tukea henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilöllä on vaikeuksia tiedon vastaanottamisessa tai soveltamisessa tai asioiden havainnoinnissa ja ymmärtämisessä.
15. Mikä on edunvalvontavaltuutus ja kannattaako se tehdä?
Edunvalvontavaltuutus annetaan edunvalvontavaltakirjalla. Sen avulla voi varautua tilanteisiin, joissa henkilö tarvitsee apua omien asioiden hoitamiseen esimerkiksi sairastumisen tai vammautumisen takia. Edunvalvontavaltakirjan antaja nimeää valtuutetun eli yhden tai useamman henkilön, joka hoitaa asioita silloin, kun valtakirjan antaja ei itse pysty asioita hoitamaan.
Valtakirja on tehtävä määrätyssä muodossa ja siinä on oltava mm. todistajat, joten sen laatimisessa on syytä noudattaa Digi- ja väestötietoviraston ohjeita, jotta valtakirja on pätevä. Digi- ja väestötietovirasto suosittelee, että jokainen täysi-ikäinen tekee edunvalvontavaltakirjan tulevaisuutta varten.
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun se on vahvistettu. Valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta sitten, kun se pitää ottaa käyttöön. Vahvistaminen edellyttää mm. lääkärintodistusta.
Lue lisää sivulta Näin teet edunvalvontavaltuutuksen (suomi.fi)
16. Mistä asioista taloudellinen edunvalvoja voi päättää?
Taloudellisen edunvalvojan oikeus päättää päämiehen asioista on määritelty edunvalvontapäätöksessä. Päämiehelle voidaan jättää rinnakkainen päätösvalta, jolloin päämies päättää niistä asioista, joiden merkityksen hän ymmärtää.
Taloudellinen edunvalvoja hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita. Tämän lisäksi taloudellisten asioiden edunvalvojan on huolehdittava, että päämies saa tarvitsemansa hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Taloudellinen edunvalvoja ei päätä esimerkiksi päämiehensä hoidosta. Merkittäviin oikeustoimiin, kuten esimerkiksi asunnon myyntiin tai ostamiseen, taloudellinen edunvalvoja tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan.
Taloudellisen edunvalvojan on tarvittaessa toimittava yhteistyössä esimerkiksi hyvinvointialueen sote-viranomaisten kanssa. Edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä (ns. käyttövarat) ja että päämies saa kaikki ne tuet ja etuudet, joihin hänellä on oikeus.
Edunvalvoja ei voi päättää esimerkiksi, ettei päämies tarvitse käyttövaroja. Edunvalvoja ei myöskään lähtökohtaisesti saa päättää, mihin asiakas käyttövarojaan käyttää. Edunvalvoja ei saa tehdä lahjoituksia päämiehensä puolesta. Käyttövarat on tarkoitettu asiakkaan vapaasti itse määrättäväksi omien tarpeidensa mukaisesti. Edunvalvonnan tulisi näkyä mahdollisimman vähän jokapäiväisessä elämässä.
Aikuisella ihmisellä on ensisijainen oikeus päättää omasta rahankäytöstään. Jos rahan käyttöön tarvitaan omaisen tukea, se on arvokasta ja parhaimmillaan, kun se toteutuu yhdessä keskustellen sekä ihmisen omaa tahtoa tukien. Kukaan ei voi päättää toisen puolesta, mihin henkilö käyttövarat käyttää, eikä henkilön tarvitse kertoa, mitä hän on käyttövaroilla ostanut.
17. Mitä tarkoittaa laajennettu edunvalvonta?
Laajennettu edunvalvonta tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että edunvalvoja voi hoitaa myös päämiehensä henkilökohtaisia asioita. Edunvalvonnan laajuus selviää edunvalvontapäätöksestä.
Laajennetun edunvalvonnan myötä edunvalvojalla on esimerkiksi oikeus saada haltuunsa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot. Edunvalvoja ei kuitenkaan voi päättää päämiehensä puolesta sellaista asiaa, joka on luonteeltaan korostuneen henkilökohtainen. Edunvalvoja ei siis voi päämiehensä puolesta esimerkiksi solmia avioliittoa, tunnustaa isyyttä tai tehdä testamenttia, edunvalvontavaltuutusta tai avioehtosopimusta.
18. Mikä on asiakkaan omaisen tai muun läheisen henkilön rooli sosiaalihuollon asiakkaan palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa?
Jos asiakas ei pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen tai hän ei pysty ymmärtämään eri ratkaisuvaihtoehtoja tai päätöksen vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä asiakkaan omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa yhteistyössä. Omaisen rooli on kertoa asiakkaan oletettu mielipide, ei omaa näkemystä.
