Uusi päihdetyömalli tukee kehitysvammaisia – selkokielinen opas ja palvelupolku parantavat hoidon saavutettavuutta

Kehitysvammaisten päihdeongelmat jäävät usein tunnistamatta, ja palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan heidän erityistarpeisiinsa. Diakonissalaitos on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä uuden päihdetyömallin, joka yhdistää selkokieliset menetelmät, palvelumuotoilun ja sektorirajat ylittävän yhteistyön.

Diakonissalaitoksella on kehitetty uusi päihdetyön toimintamalli, joka vastaa kehitysvammaisten henkilöiden erityistarpeisiin. Kehitysvammaisten päihdeongelmat jäävät usein tunnistamatta, ja palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Päihdepalveluissa pitää vahvistaa neuropsykiatrisesti oireilevien kehitysvammaisten kohtaamiseen liittyvää osaamista, eikä vammaispalveluissa aina tunnisteta päihderiippuvuuden riskejä riittävästi. Yhteistyö palveluiden välillä on hajanaista, mikä johtaa hoidon katkeamiseen jo varhaisessa vaiheessa.

”Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada päihdehoitoa, joka on ymmärrettävää ja hänelle soveltuvaa. Uusi malli auttaa ammattilaisia rakentamaan hoitopolun, joka tukee asiakasta hänen omista lähtökohdistaan käsin”, sanoo Diakonissalaitoksen projektipäällikkö Jarno Keskinen.

Malli syntyi vuosina 2023–2025 toteutetussa STEA-rahoitteisessa hankkeessa, jonka tavoitteena oli parantaa päihdepalveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta tälle usein näkymättömäksi jäävälle asiakasryhmälle. Hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Helsingin kaupunki.

Palvelupolku yhdistää ammattilaiset asiakkaan tueksi

Yhteiskehittämisen tuloksena syntyi päihdepalvelupolku, joka auttaa päihde- ja vammaispalveluiden ammattilaisia hahmottamaan roolinsa ja vastuunsa hoitoprosessissa. Polku tukee palveluiden integraatiota ja asiakaslähtöisyyttä, ja sen avulla kehitysvammaiset asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Päihdepalvelupolku ei ole vain työkalu vaan se on lupaus siitä, että asiakkaan rinnalla kuljetaan koko hoitoprosessin ajan.

”Päihdepalvelupolku ei ole vain työkalu vaan se on lupaus siitä, että asiakkaan rinnalla kuljetaan koko hoitoprosessin ajan”, projektipäällikkö Keskinen toteaa.

“Mikäli palvelupolku ei ole kunnossa, jäävät kehitysvammaiset asiakkaat edelleen päihdepalveluiden ulkopuolelle”, hän jatkaa.

Päihdepalvelupolun yleismallia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti, mutta sen vaikuttavuus edellyttää jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä. Todellinen muutos syntyy vasta käytännön työssä, kun malli elää asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeiden mukana.

Selkokielinen opas ja ja visuaaliset työkalut tukevat ymmärrystä

Hankkeessa tuotettiin myös Opas päihdetyöhön – menetelmiä selkokielellä, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja yksilö- ja ryhmämuotoiseen päihdetyöhön. Selkokieli ja -kuvitus tekevät materiaalista saavutettavaa ja ymmärrettävää, mikä tukee asiakkaan motivoitumista ja sitoutumista hoitoon . Menetelmäoppaan lisäksi julkaistaan selkokielelle mukautettu DUDIT (Drug Use Disorders Identification Test) -kysely huumeiden käytöstä.

Selkokeskuksen arvion mukaan jopa 14 prosenttia suomalaisista hyötyy selkokielestä. Oppaan menetelmät soveltuvat kehitysvammaisten lisäksi myös muille asiakasryhmille, kuten ikääntyneille, muistisairaille, neurokirjon henkilöille ja kielenoppijoille.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Jarno Keskinen, Diakonissalaitos, jarno.keskinen@hdl.fi, 0503270471

Median yhteydenotot myös: viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, Diakonissalaitos, jenni.sarolahti@hdl.fi, 050 372 0828