Valmentava johtaja luottaa ja rohkaisee
Paras tulos ei synny käskyttämällä, vaan siitä, kun työntekijät saavat käyttää vahvuuksiaan ja etsiä ratkaisuja itse. Rinnekotien palveluyksiköiden johtajat kertovat, miten ohjaavat tiimejään ottamaan vastuuta. Artikkeli on osa kuusiosaista Erityisen hyviä osaajia -sarjaamme.
Joitain vuosia sitten Rinnekodit Joukontalon palveluyksikön johtaja Marja Sutinen huomasi, että arjen työnjako tuotti ongelmia. Toisille kasautui enemmän tehtäviä kuin toisille.
Sutinen kokosi tiimin miettimään, miten työt jaettaisiin tasapuolisesti.
”Keksimme työnjakolistat, joita sitten kehitimme. Nyt meillä on ihan selkeä käytäntö, joka myös uusien työntekijöiden on helppo omaksua”, Sutinen kertoo.
Rinnekotien esihenkilötyössä on valmentava ote. Se tarkoittaa, että tiimejä ja työntekijöitä ohjataan itsenäiseen päätöksentekoon ja ottamaan vastuuta arjen työstä.
Valmentava johtaja tukee ja varmistaa, että työntekijät onnistuvat työssään, oppivat ja kehittyvät.
”Johtaja ei ole se, joka tulee ylhäältä päin sanomaan, että hei, nyt teette näin ja näin. Hän rohkaisee työyhteisöä löytämään itse vastauksia”, kuvaa palveluyksikön johtaja Jaana Vuoti Rinnekodit Teerestä.
“Te osaatte tämän työn”
Rinnekodit Teeri tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ikääntyneille Oulussa. Tampereella toimiva Joukontalo taas on koti kehitysvammaisille aikuisille, joista osa on ympärivuorokautisen asumisen ja osa yhteisöllisen asumisen asiakkaita.
Molemmissa yksiköissä arjen toimintatapoja kehitetään yhdessä. Joukontalossa työntekijät osallistuvat työvuorojen suunnitteluun ja saavat pitkälti suunnitella myös kesälomalistat keskenään, Sutinen kertoo. Jos ongelmia tulee, sitten neuvotellaan yhdessä.
Vuoti kuvaa antavansa johtajana reunaehdot ja suuntaviivat, mutta työntekijät saavat omalla ammattitaidollaan muovata päivittäistä työtä.
”Sanon aina työntekijöille, että niin kauan kuin asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön tyytyväisyyskyselyt ovat hyvällä tolalla, minulla ei ole tarvetta puuttua arjen toiminnan organisointiin. Korostan, että teidät on valittu tähän tehtävään ja te osaatte tämän työn, minä luotan teihin täysin.”
Teidät on valittu tähän tehtävään ja te osaatte tämän työn, minä luotan teihin täysin.
Vuoti kertoo osallistaneensa tiimiä myös esimerkiksi rekrytointitilanteissa. Vastuu hakijoiden pätevyyden arvioinnista on yksikön johtajalla, mutta työntekijöitäkin on hyvä kuulla: millaista ihmistä tai mitä osaamista porukkaan tarvittaisiin, jotta tiimi olisi monipuolinen ja toimiva?
Kaikkien vahvuudet esiin
Jaana Vuotin mielestä hyvä johtaja on ennen kaikkea inhimillinen.
”Vaikka johdetaan koko tiimiä, on otettava huomioon myös jokainen työntekijä yksilönä, jolla on omat elämänkokemuksensa.”
Marja Sutinen on samaa mieltä. Hyvässä tiimissä kaikkien vahvuuksia arvostetaan. Kiinnostuksen kohteita voi huomioida myös vastuualueissa.
Työntekijän itseluottamus vahvistuu, kun hän saa käyttää kykyjään ja vaikuttaa omaan työhönsä. Se sitouttaa ja motivoi.
”Johtajan on tärkeää luoda turvallinen ja välittävä työilmapiiri, jossa tiimi tukee toinen toistaan eikä kenenkään tarvitse pelätä esimerkiksi mokia tai unohduksia”, Sutinen lisää.
Molemmista on tärkeää olla läsnä ja saatavilla. Se ei tarkoita, että olisi vuorokauden ympäri töissä, vaan että työntekijät tietävät, mistä ja milloin esihenkilön tavoittaa. Sekin rakentaa avoimuutta ja luottamusta.
Johtaja on yksi muista
Jaana Vuoti ja Marja Sutinen korostavat kilvan, että johtajan täytyy tuntea niin oma henkilöstönsä, työn arki kuin asiakkaiden tarpeet.
Vuotilla oli takanaan yli 20 vuotta lähihoitajan ja sosionomin töitä, kun hän päätti suorittaa Diakoniaopiston lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon. Opintojen loppumetreillä hän aloitti nykyisessä tehtävässä.
Jo pitkään johtotehtävissä ollut Sutinen on hänkin aikoinaan kouluttautunut esihenkilöksi Diakoniaopistossa. Takavuosina paperitöitä oli vähemmän ja johtajakin teki välillä muiden tavoin ilta-, yö- ja viikonloppuvuoroja. Siinä oli paljon hyvää.
”Kun on kokenut sen itse, tulee ihan erilainen ymmärrys henkilöstön jaksamista kohtaan.”
En ole mikään norsunluutornissa istuva johtaja, vaan yksi työyhteisön jäsen.
Teeri ja Joukontalo ovat pienehköjä, kodinomaisia yksiköitä. Sellaisessa esihenkilön on helppo pysyä arjessa kiinni. Vuotin oma työpiste on yksikössä keskeisellä paikalla. Asiakkaatkin toisinaan koputtavat oveen ja käyvät juttusilla.
”Samalla se näyttää myös työntekijöille, etten ole mikään norsunluutornissa istuva johtaja, vaan yksi työyhteisön jäsen”, hän sanoo.
Sutinen ajattelee roolistaan aivan samoin.
” Meillä on organisaatiossa vähän eri roolit, mutta kaikki teemme työtä, jotta asiakkaillamme olisi hyvät palvelut ja hyvä paikka asua.”
Juoruilusta avoimeen keskusteluun
Ihmisläheinen ja välittävä johtaja kuulostelee herkällä korvalla työntekijöiden jaksamista. Joskus henkilöstön suhteissa on kitkaa tai yksittäisen työntekijän toimintaan täytyy puuttua. Ne ovat johtajalle kaikkein vaikeimpia paikkoja. Silloin ei auta kuin istua osapuolten kanssa alas ja ottaa asia puheeksi.
”Tällaiset tilanteet vaativat hienotunteisuutta, ihmistuntemusta ja tilannetajua, sekä ymmärrystä siitä, miten keskustelua voi viedä eteenpäin”, Marja Sutinen sanoo.
Hän huomauttaa, että esihenkilön täytyy olla jatkuvasti hereillä ja havainnoida, mitä tapahtuu. Vaikka tiimi olisi hyvin itseohjautuva, tilanteet muuttuvat. Tarvittaessa voi vähän yleisesti kysellä: Mitähän nyt on ilmassa? Onko jotain, missä meidän tulisi ryhdistäytyä?
Esihenkilön vastuulla on myös huolehtia, että tieto kulkee ja kaikkien mielipide tulee kuulluksi. On tärkeää huomata, jos joku arkailee vaikka pitää puoliaan porukassa.
On tärkeää huomata, jos joku arkailee vaikka pitää puoliaan porukassa.
Jaana Vuoti on tietoisesti pyrkinyt ohjaamaan työyhteisöä irti juoruilukulttuurista, jossa asioista puhutaan selän takana. Hän ajattelee, että johtajan tulee näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä avoimesta keskustelusta.
”Oli se kyllä itsellekin opettelemisen paikka, että uskaltaa nostaa kissan pöydälle. Pitää aina tarkasti miettiä, miten asiat esittää, jotta kaikki tilanteessa kokevat, että heitä arvostetaan eikä ketään ajeta nurkkaan.”
Vuoti onkin saanut kiitosta avoimesta otteestaan. Hän kertoo muutenkin säännöllisesti pyytävänsä työntekijöiltä palautetta.
”Se antaa työkaluja johtamiseen ja auttaa kehittämään omaa työtä.”
Yksin ei tarvitse jäädä
Rinnekodeilla on panostettu vahvasti esihenkilötyöhön ja hyvään johtamiseen. Se heijastuu myös henkilöstön tyytyväisyyteen.
Vuoden 2025 hyvinvointikyselyssä työntekijöiden suositteluindeksi nousi 37:stä 41:een. Luku kertoo, että työntekijät ovat halukkaita puhumaan työnantajasta hyvää muille.
Tyytyväinen, sitoutunut henkilöstö vaikuttaa puolestaan siihen, millaista tulosta työ tuottaa.
”Meidän perustehtävämme on, että tarjoamme asiakkaillemme hyvää, turvallista asumista. Ja kun henkilöstö voi hyvin, se kyllä näkyy myös asiakkaille”, Marja Sutinen sanoo.
Entä sitten johtajan hyvinvointi?
Sutisella ja Jaana Vuotilla on vahva luotto siihen, että työnantajalta saa tarvittaessa tukea pulmatilanteisiin. Diakonissalaitoksen konsernin laajat palvelut työterveydestä aina kriisi- ja lakiapuun tuovat turvaa.
Erityisesti he nostavat esiin kollegoilta saadun tuen. Molempien palvelualueilla yhteydenpito esihenkilöiden kesken on tiivistä. Milloin vain voi soittaa työkaverille ja pallotella hetken, miten toimia.
”En ole vielä kokenut, että jäisin jonkun asian kanssa yksin”, Vuoti sanoo.
Kodinomaista asumista ja hyvää arkea
Rinnekodit Joukontalo tarjoaa asumispalveluja kehitysvammaisille aikuisille Tampereella. Kaksikerroksinen pientalo on koti 14 ympärivuorokautisen asumisen asiakkaalle ja viidelle yhteisöllisen asumisen asiakkaalle. Tutustu Joukontaloon täällä.
Hoivakoti Rinnekodit Teeri tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ikääntyneille asiakkaille Oulussa. Kodinomaisuutta ja yksilöllisyyttä korostavassa yksikössä panostetaan rauhallisen ja turvallisen ilmapiirin luomiseen. Tutustu Teereen täällä.
Juttu on osa Rinnekotien kuusiosaista Erityisen hyviä osaajia -juttusarjaa. Sarjassa esittelemme työntekijöidemme monipuolista osaamista eri palveluissamme. Sarja päättyy tähän jaksoon.
Tutustu sarjan edellisiin osiin:
Kinestetiikka 1/2025
Arvostava kohtaaminen 2/2025
Saattohoito 3/2025
Turvallisuus 4/2025
Mielen hyvinvointi 5/2025
Teksti: Anna Tommola, Noon Kollektiivi
Kuvat: Susanna Kekkonen, Noon Kollektiivi sekä Teija Soini
