Vuorovaikutus ja ennakointi lisäävät turvallisuutta työpaikalla
Haastavien asiakastilanteiden hallintaan ja työn turvallisuuteen kiinnitetään Rinnekodeilla paljon huomiota. Haastavissa tilanteissa kommunikointi ja yhdessä sovitut rutiinit luovat turvaa sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Artikkeli on osa kuusiosaista Erityisen hyviä osaajia -sarjaamme.
Rinnekotien yksiköissä korostuvat hyvin erilaiset turvallisuusteemat sen mukaan, millaisia palveluja niissä tarjotaan. Väkivaltainen käytös tai sen uhka on päivittäin läsnä lastensuojelun intensiivihoidon yksiköissä, kertoo Roope Kuitunen, joka työskentelee sosionomina Rinnekodit Nuotissa Helsingissä. Nuotin asiakkaat ovat huostaanotettuja lapsia ja nuoria, joilla on psykiatrisia tai neuropsykiatrisia haasteita. Monet tulevat Nuottiin psykiatrisen hoitojakson jälkeen.
”Monilla asiakkaistamme on suuria haasteita arjessa. Heillä on esimerkiksi erilaisia käyttäytymisen vaikeuksia sekä rikostaustaa”, Kuitunen kertoo.
Myös vastaava ohjaaja Tove Pasanen kohtaa toisinaan haastavia asiakastilanteita, mutta ne ovat erilaisia kuin Nuotissa. Pasanen työskentelee vammaisten asiakkaiden parissa Rinnekodit Niittypellossa Nummelassa.
Niittypellon asukkaat ovat kehitysvammaisia ja autismikirjon henkilöitä. Uhkaavat tilanteet koskevat enimmäkseen asukkaiden turvallisuutta.
”Meillä huomattava osa turvallisuushaasteista liittyy siihen, että etenkin ikääntyneet asukkaat kulkevat esimerkiksi liian kovaa rollaattorin kanssa tai kompastuvat asunnossaan päiväpeittoon tai ihan vain omiin jalkoihinsa. Työntekijöiden on oltava koko ajan tarkkana ja ennakoitava näitä tilanteita.”
Joskus asiakas voi hermostuessaan paiskoa ovia tai kaataa nojatuolin. Silloin lyönti voi kohdistua myös lähellä olevaan ohjaajaan. Tämä on tietenkin vakavaa, mutta tällaiset tilanteet ovat onneksi satunnaisia ja niihin varautuminen on osa ammattitaitoa.
Kuuntelu ja kohtaaminen keskiössä
Turvallisuus lähtee hyvästä ennakoinnista ja suunnittelusta sekä asiakkaiden tuntemisesta. Asiakkaat voivat reagoida yllättäviin aistiärsykkeisiin, kuten ääniin ja valoihin. Toisia taas kuormittavat esimerkiksi sosiaaliset tilanteet.
Työntekijöillä on käytössään asiakaskohtaiset ohjeet siitä, kuinka asiakas tavallisesti reagoi, jos asiat eivät mene hänen toivomallaan tavalla.
Osa lastensuojelun asiakkaista voi esimerkiksi purkaa ahdistustaan ja pahaa oloaan haastavalla ja uhkaavalla käyttäytymisellä. Hoitojakson aikana on mahdollisuus oppia uusia keinoja pahan olon käsittelyyn aikuisten vahvalla tuella.
Jos asiakas alkaa kiihtyä, työntekijällä on käytössään monia erilaisia keinoja tämän reagoinnin lievittämiseen.
”Tärkeintä on kuunnella ja koettaa ymmärtää, mikä asiakkaalla on hätänä. Nuorella saattaa olla taustalla esimerkiksi tunne-elämän vaikeuksia. Aikuinen auttaa tilanteessa olemalla läsnä ja käytettävissä”, Roope Kuitunen sanoo.
Nuorella saattaa olla taustalla esimerkiksi tunne-elämän vaikeuksia. Aikuinen auttaa olemalla läsnä ja käytettävissä”
”Juuri näin. Kaikkia asiakkaan toiveita ei voida toteuttaa, mutta tärkeää on kuunnella ja selittää tilanne. Puhumalla ja kommunikoimalla voi usein rauhoittaa tilanteen”, Tove Pasanen sanoo.
Usein sanaton kommunikointi on vielä tärkeämpää kuin puhuminen.
”Kehon kieli kertoo paljon, kuten se, missä kädet ovat tai kuinka pitkä välimatka työntekijällä on asiakkaaseen”, Kuitunen jatkaa.
”Yksi hyvä keino on istua rauhassa alas ja odottaa. Se myös rauhoittaa asiakasta”, Pasanen lisää.
Kun tilanne on ohi, se käsitellään Nuotissa nuoren kanssa.
”Hänelle selitetään, että haluamme turvata asiakkaidemme ja työntekijöiden arkea. Lisäksi meillä on lain mukaankin velvollisuus puuttua aggressiiviseen käyttäytymiseen. Nuoret ymmärtävät sen kyllä”, Kuitunen kertoo.
Niittypellossa tilanteet käydään läpi vähemmillä sanoilla. Lyhyiden lauseiden lisäksi apuna voivat olla viittomat, kuvakortit tai kommunikointiohjelma Gotalk.
Tilanteet puretaan työntekijöiden kanssa
Aina ennakointi ei auta. Erittäin haastavissa asiakastilanteissa voidaan joutua turvautumaan itsemääräämisoikeutta rajoittaviin keinoihin turvallisuuden takaamiseksi. Toimenpiteet pitää aina suhteuttaa tilanteeseen, ja niitä pitää arvioida koko ajan. Ne on myös lopetettava heti, kun niille ei ole tarvetta.
”Asiakkailla on itsemääräämisoikeus, josta pidämme tietysti kiinni. Kuitenkin, jos asiakas käyttäytyy väkivaltaisesti tai esimerkiksi uhkaa tehdä jotain muille, meidän ammattilaisten tehtävä on löytää lapsen edun mukaiset rajat”, Roope Kuitunen kertoo.
Uhkaavan tilanteen jälkeen tiimin tuki on ensiarvoisen tärkeää. Työntekijöille on tarjolla myös mahdollisuus purkaa tilanteen aiheuttamaa tunnereaktiota Rinnekotien sisäisessä defusing-ohjauksessa tai työterveyshuollossa. Joskus työssä eteen tulleet asiat jäävät silti mieleen myös työvuoron jälkeen. Kuitusen mielestä se on itsestään selvää ja inhimillistä, koska työssä kuulee ja kokee rankkojakin asioita.
”Me emme voi kytkeä kohtaamiamme vaikeita asioita pois päältä, mutta voimme oppia käsittelemään niitä.”
Tilanteiden lukeminen ja niihin reagointi on ammattitaitoa.
Joskus asiakastilanteet eivät vaadi nopeaa reagointia, vaan päinvastoin katsotaan rauhassa, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä. Tilanteiden lukeminen ja niihin reagointi on ammattitaitoa, Tove Pasanen sanoo.
”Tärkeää on olla läsnä asiakkaan arjessa ja ohjata asiakasta rauhoittavaan tekemiseen. Esimerkiksi liian nopea tai hätääntynyt reagointi voi vain provosoida asiakasta.”
Rutiinit luovat turvaa
On tärkeää, että työntekijöillä on yhteinen linja siinä, miten haastaviin tilanteisiin suhtaudutaan.
”Koko tiimi sitoutuu yhteisiin keinoihin ja toimintatapoihin. Yhdessä sovitut asiat ja rutiinit ovat tärkeitä ja luovat turvaa sekä asiakkaille että henkilökunnalle.”
Nuotissa myös asiakkaiden läheiset saattavat joskus aiheuttaa haastavia tilanteita. Silloin turvallisuutta taataan valvomalla tarkasti sitä, keitä tiloihin saapuu.
”Kuitenkin useimpien läheisten kanssa saamme aikaan hyvän yhteistyösuhteen. Pyrkimyksemme on tehdä itsemme tarpeettomiksi, koska tavoite on, että lapset ja nuoret pystyvät palaamaan takaisin perheeseensä. Aina se ei onnistu, mutta se on tavoitteemme”, Roope Kuitunen kertoo.
Turvallisuus keskeinen arvo
Sote-alalla turvallisuuteen liittyvät asiat ovat läsnä arjessa päivittäin, ja turvallisuuden takaaminen on erittäin tärkeää. Rinnekodeilla turvallisuus onkin kirjattu myös yrityksen strategiaan.
”Emme voi tehdä tätä työtä, jos turvallisuudesta ei ole huolehdittu. Siksi haastavien asiakastilanteiden hallintaan kiinnitetään huomiota kaikissa Rinnekotien yksiköissä”, Roope Kuitunen sanoo. Hän toimii myös Rinnekotien työsuojeluvaltuutettuna.
Osaamisen kehittämisen kautta syntyvä työn hallinnan tunne on tärkeä tekijä myös turvallisuuden kannalta. Turvallisuusriskejä kartoitetaan säännöllisesti, ja työntekijöiden turvallisuusosaamista varmistetaan muun muassa yksiköiden tuvallisuuskävelyillä, poistumisharjoituksilla, alkusammutus- ja ensiapukoulutuksilla sekä turvatuokioilla. Turvallisuus on monessa yksikössä myös asiakaskokousten vakioaihe.
1 000 turvallisuustekoa -kampanja pyrkii vahvistamaan turvallisuusosaamista entisestään.
Keväällä konsernissa käynnistynyt 1 000 turvallisuustekoa -kampanja pyrkii vahvistamaan turvallisuusosaamista entisestään ja kannustamaan työntekijöitä tuomaan esiin yksiköiden pieniä ja isompia turvallisuustekoja.
Uhkaavissa tilanteissa toimimiseen työntekijöitä valmistavat MAPA- ja AVEKKI-menetelmät. Niissä painotus on vuorovaikutuksessa ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä, mutta ne tarjoavat eväitä myös konkreettisissa väkivaltatilanteissa toimimiseen.
Turvalliset tiimit kannustavat ideoimaan
Myös psykologinen turvallisuus on osa turvallisuuskulttuuria. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että työyhteisössä on turvallista esittää ideoita ja kysymyksiä ilman pelkoa negatiivisista seurauksista ja että kollegoihin suhtaudutaan kunnioittavasti ja hyväksyvästi.
Diakonissalaitoksen konsernissa on käynnissä Arvostavan kohtaamisen hanke, joka osaltaan tukee juuri psykologisesti turvallisten tiimien rakentumista.
Niittypellossa psykologista turvallisuutta vaalitaan muun muassa keskustelemalla, ideoiden pallottelulla, huumorilla ja keskinäisellä kunnioituksella.
”Meillä jokainen voi kertoa, jos ei tiedä, miten jossain tilanteessa pitäisi toimia. Sitten pohdimme yhdessä eri vaihtoehtoja”, Tove Pasanen kertoo.
”Avain tässäkin on vuorovaikutus. Kohtaamme töissä vaikeita asioita. Kaikkien on tärkeää voida kertoa kokemuksistaan ja niiden aiheuttamista tunteista”, Roope Kuitunen jatkaa.
Tove Pasasen mukaan kehitysvammaisten parissa työskenneltäessä työntekijän on hyvä opetella rauhoittamaan itsensä niin, ettei hätkähdä tai pelkää yllättäviäkään tilanteita.
“Tietty paksunahkaisuus ja huumorintaju auttavat tässä.”
Kohtaamisosaaminen luo turvallisuutta
Rinnekodit Nuotti tarjoaa ympärivuorokautista erityistason laitoshoitoa 13–17-vuotiaille nuorille Helsingissä. Intensiivihoito on lastensuojelun sijaishuoltoa. Työntekijät ovat erikoistuneet hoitamaan ja tukemaan lastensuojelun asiakkaita, jotka oireilevat psyykkisesti ja neuropsykiatrisesti. Tutustu Nuottiin täällä.
Rinnekodit Niittypelto tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kehitysvammaisille aikuisille Nummelassa. Työntekijät ovat erikoistuneet työskentelemään myös autisminkirjon asiakkaiden kanssa. He tukevat jokaista asiakasta asiakkaan voimavarat huomioiden.
Tutustu Niittypeltoon täällä.
Artikkeli on osa Rinnekotien kuusiosaista Erityisen hyviä osaajia -juttusarjaa. Sarjassa esittelemme työntekijöidemme monipuolista osaamista eri palveluissamme.
Tutustu sarjan edellisiin osiin:
Kinestetiikka 1/2025
Arvostava kohtaaminen 2/2025
Saattohoito 3/2025
Teksti: Anne Ignatius, Noon Kollektiivi
Kuvat: Susanna Kekkonen, Noon Kollektiivi
