Yhteisöllinen asuminen vammaispalveluissa tukee itsenäisempää arkea

Yhteisöllinen asuminen tarjoaa vammaisille aikuisille mahdollisuuden rakentaa omaa arkea joustavasti, omilla ehdoillaan, mutta turvallisen tuen ulottuvilla. Palvelun ytimessä on ajatus siitä, että asumisen ratkaisut mukautuvat asukkaiden todellisiin tarpeisiin, eivät toisin päin. Artikkeli on osa kolmiosaista Yhteisöllisesti Rinnekodeilla -juttusarjaa.

Rinnekodeilla yhteisöllinen asuminen vammaispalveluissa rakentuu asukkaan omasta elämästä käsin: monilla on jo vahva arki ja omat verkostot ympärillään, mutta samalla tarjolla on tukea ja yhteisöllisyyttä niille, jotka sitä tarvitsevat tai kaipaavat.

”Muihin asiakasryhmiin verrattuna monilla vammaispalveluiden yhteisöllisen asumisen asukkaista on omat verkostot, harrastukset tai esimerkiksi vapaa-ajan avustaja, jonka kanssa sovitaan menot. Tällöin yhteisöllisyyden tarve on erilainen kuin vaikkapa ikääntyneillä”, kuvailee palvelualuejohtaja Taru Salmi.

Rinnekodit tarjoaa yhteisöllistä asumista vammaisille henkilöille Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Rovaniemellä seitsemän asumisyksikön yhteydessä.

”Usein sijainti ympärivuorokautisen asumisen yhteydessä tuo tärkeää turvaa. Asukas voi elää omassa kodissaan itsenäisesti, mutta tietäen, että tuttu tuki on vain muutaman askeleen tai puhelinsoiton päässä”, Salmi kertoo.

“Paikka, jossa voin olla oma itseni“

Nykyään monilla vammaispalveluiden asiakkailla on huomattavasti paremmat valmiudet itsenäiseen asumiseen kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, sillä asumisen valmennus ja harjoittelu ovat osa arkea jo varhaisessa vaiheessa.

Myös Rinnekodit Mäntylässä asuva Tuomas Siiskonen kävi lyhyen asumisharjoittelujakson ennen Mäntylään muuttamistaan. Nyt oma koti on arjen tukipiste, jonne on hyvä tulla rauhoittumaan työpäivän ja vapaa-ajan menojen jälkeen. Kotona hän viihtyy kirjan tai elokuvien äärellä.

”Tästä kämpästä on tullut minulle tärkeä paikka, jossa saan olla oma itseni ja tehdä asioita, joista tykkään. Välillä kutsun tänne kavereita, joiden kanssa on mukava viettää aikaa”, Siiskonen kertoo.

Arkisin Siiskonen käy töissä Lyhty ry:n mediapajalla. Keskiviikkoisin työpäivä on lyhyempi, joten silloin on aikaa hoitaa ruokaostokset ja siivota.

”Saan esimerkiksi siivoukseen tukea. Siinä minulta puuttuu luottamusta omiin kykyihini ja epävarmuuttakin, joten on hyvä, kun on joku, joka kannusta ja auttaa niissä jutuissa”, Siiskonen kuvailee.

Yhteisöllisessä asumisessa asukkaalle annettava tuki on suunniteltu erityisesti päiväaikaan, jolloin ohjaajat auttavat muun muassa arjen taitojen harjoittelussa, kodinhoidossa ja asioiden organisoinnissa. Matkan varrella tuen määrää voidaan säätää, jos tuntuu, että jokin asia alkaa mennä paremmin tai toisessa tarvitsee nykyistä enemmän apua.

Siiskonen on tyytyväinen siihen, että Mäntylän ohjaajilla on aikaa kuunnella häntä.

“Monesti kerron heille omista luovista projekteistani kuten työpaikalla työn alla olevasta dokumentista”, Siiskonen kertoo.

Matala kynnys kokeilla

Yhteisöllisessä asumisessa tärkeää on mahdollisuus edetä askel kerrallaan. Se sopii erityisesti heille, jotka haluavat lisää omaa rauhaa ja joilla on jo valmiuksia tai orastavia taitoja itsenäiseen elämään.

Palvelualuejohtaja Taru Salmen mukaan yhteisöllisessä asumisessa itsenäisempää asumista voi kokeilla turvallisesti, ja kokeiluun kannustetaan. Taitoja harjoitellaan käytännön arjen kautta.

“Kaikkien taitojen ei tarvitse olla valmiita. Jos yhteisöllinen asuminen syystä tai toisesta tuntuu liian haastavalta, paluu ryhmämuotoiseen asumiseen ei ole epäonnistuminen, vaan osa yksilöllistä polkua”, hän toteaa.

Yhteisöllisessä asumisessa arjen onnistumista tukevat tutut rutiinit ja mahdollisuus rakentaa omaa itsenäisyyttä omassa tahdissa. Kun arki on selkeää ja omannäköistä, koti voi tarjota tilan, jossa omat vahvuudet saavat vähitellen vahvistua.

Teksti: Johanna Haaga-Shrestha, viestinnän asiantuntija, Rinnekodit
Kuvat: Susanna Kekkonen, Noon ja Johanna Haaga-Shrestha, Rinnekodit