Yhdessä luotuja konsertteja kannelpajoissa
Kevät toi uudenlaista musisoinnin iloa Rinnekotien toimintakeskuksiin, kun asiakkaat pääsivät kokeilemaan kanteleen soittoa ammattilaisen ohjaamana. Kannelpajojen tunnelma oli rento ja osallistava, paikoin jopa meditatiivinen – kaikki saivat olla osa yhteistä säveltaidetta.
”Kannelpaja toi mieleen meren ja kesän”, kuvailivat Lakistossa kannelpajoihin osallistuneet Liinu ja Mira.
”Soittaminen oli kivaa ja helppoa. Pajan jälkeen oli kesäinen ja rauhallinen olo”, kertoivat puolestaan Toimintakeskus Fannysta Markku, Tanja, Mikko ja Hanna.
Kanteleensoittaja, kansanmuusikko ja musiikkipedagogi Marjo Smolanderille sekä asiakkaiden että ohjaajien palautteet pajoista ovat tärkeitä, kuten myös kevään kohtaamiset. Idea kannelpajoihin syntyi Smolanderin opintoihin liittyvällä yleisötyön kurssilla.
”Osallistuin itse kerran konserttiin, jossa oli luotu konsepti osallistavasta konsertista, jossa perinteisestä esityksestä poiketen yleisö ei vain kuuntele, vaan on osa soittoa. Mietin, että voisinko itse toteuttaa vastaavanlaisen osallistavan kokemuksen jollekin ryhmälle soveltaen ja itselle tutuimman soittimen avulla”, Smolander muistelee kannelpajaidean muodostumista.
Kanteleen kielet tutuiksi
Smolanderin luomien pajojen idea on antaa asiakkaille nimenomaan uudenlainen kokemus osallisuudessa ja musiikista. Soittaa ei tarvitse osata ennakkoon, eikä virhettä voi tehdä.
“Kantele on armollinen soitin – se soi kauniisti, vaikka vain hipaisisi kieliä. Osallistujien rohkeus ja kiinnostus selkeästi lisääntyi, kun he huomasivat, että pystyvät itse tuottamaan musiikkia”, Smolander kertoo ja jatkaa:
”Loimmekin jokaisessa pajassa juuri siinä hetkessä syntyneen konsertin yhdessä.”
Osallistujien rohkeus ja kiinnostus selkeästi lisääntyy, kun he huomaavat, että pystyvät itse tuottamaan musiikkia.
Pajoissa asiakkaiden kanteleiden kielet on merkitty värikoodein. Smolanderin ohjaa asiakkaita soittamaan aina tietynväristä kieltä hänen itse soittaessaan päämelodiaa.
”Kun jokainen sävel soi omaan aikaansa, syntyy yhdessä tehty konsertti, jossa jokaisella osallistujalla on oma roolinsa”, Smolander kuvailee.
Perinnesoitin tutuksi
Smolander on iloinen, että on pystynyt tuomaan itselleen rakkaan soittimen tutummaksi yhä useammalle. Vaikka usea pajoihin osallistunut muistikin soittaneensa kannelta joskus koulussa, osalle soitin oli entuudestaan vieras.
Jokainen kannelpaja päättyi hetkeen, jossa asiakkaat voivat piirtää tai värittää, miltä juuri pidetty paja tuntui. Kartanonhaassa eräs asiakas väritti paperiinsa erivärisiä säikeitä.
”Kanteleen ääni tuntui kauniina väreilynä.”
Kannelpajat Toimintakeskus Fannyssa, Toimintakeskus Kartanonhaassa ja Toimintakeskus Martissa sekä Lakiston työtoiminnassa mahdollisti Rinnetuki ry.
Teksti ja kuva: Johanna Haaga-Shrestha, viestinnän asiantuntija, Rinnekodit viestintä
