Yhteistyö on avain parempiin lastensuojelupalveluihin
Yhteistyön vahvistaminen palveluntuottajan ja tilaajan, eli hyvinvointialueen välillä lastensuojelupalveluissa on ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakkaaksi tulon prosessi sujuu ja palvelut pystytään räätälöimään yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti. Tämä on paitsi lapsen, myös hyvinvointialueen etu, kirjoittaa Rinnekotien asiakkuussuunnittelija Tanja Karajas blogissa.
Rinnekodit on erityispalvelujen tuottaja, ja asiakkainamme on muun muassa lastensuojelun piirissä olevia erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria.
Olemme saaneet kiitosta siitä, että yritämme aina kaikin keinoin järjestää niin, että lapsi pääsee palveluiden piiriin sujuvasti ja nopeasti. Meillä on iso organisaatio ja paljon erilaisia yksiköitä ja siksi pystymme räätälöimään palveluja lapsen tilanteen mukaan.
Palveluntuottajalla on tärkeä rooli arvioida palvelukokonaisuutta yhdessä tilaajan kanssa siten, että se vastaa sisällöltään asiakkaan tarpeisiin, mutta myös yhteistyön merkitys korostuu: vain hyvin toimiva yhteistyö tilaajan kanssa takaa toimivan palveluprosessin. Koen, että parhaimmillaan palveluntarjoaja ja tilaaja ovat kumppaneita, jotka työskentelevät yhdessä saman päämäärän eteen.
Parhaimmillaan palveluntarjoaja ja tilaaja ovat kumppaneita, jotka työskentelevät yhdessä saman päämäärän eteen.
Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa onkin pääosin sujuvaa. Olemme kuitenkin huomanneet, että kaikilla hyvinvointialueilla lastensuojelun ja vammaispalveluiden asiantuntijat eivät tunne toistensa työkenttää kovin hyvin. Yhteistyö voi olla hyvin vähäistä, ellei olematonta.
Ihannetilanteessa verkostopalavereissakin, mutta etenkin asiakkaan aloittaessa palvelussa, mukana olisi hyvä olla sosiaalityöntekijä sekä lastensuojelun että vammaispalvelujen puolelta, mutta näin on vain harvoin. Tästä voi seurata tilanne, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä ei tunne esimerkiksi vammaispuolen apuvälineitä tai rajoittamistoimenpiteitä. Näissä tilanteissa me palveluntuottajina toimimme ikään kuin välittäjän roolissa: meillä on osaamista molemmista palveluista ja lisäksi yksiköitä, joissa tämä osaaminen yhdistyy. Pystymme tuomaan lapsen palvelutarpeen arviointiin ja mahdollisiin tuentarpeisiin asiantuntevan ja moniammatillisen osaamisen ja näkemyksen.
Tavoitteemme on kehittää palvelupolkuja entistä sujuvammiksi. Aloitimme juuri lastensuojelun palveluissa asiakkaaksi tulon prosessin leanauksen eli asiakaslähtöisen parantamisen. Sen tavoitteena on hioa omia asiakkaaksi tulon prosessejamme, koko ajan tilaaja-asiakkaita kuullen.
Kun kyse on lapsen hyvinvoinnista, kaikki esteet tulisi raivata tieltä, jotta hoitoon pääsy on mahdollisimman sujuvaa ja hoito itsessään asiakaslähtöistä ja tarkoituksenmukaista. Se, että ehkäisemme ongelmien kehittymistä isommiksi, on tietysti lapsen edun mukaista toimintaa, mutta se on myös hyvinvointialueille pidemmän päälle taloudellisesti edullisempaa, kun lapsi pääsee nopeasti oikeisiin palveluihin.
Kun kyse on lapsen hyvinvoinnista, kaikki esteet tulisi raivata tieltä, jotta hoitoon pääsy on mahdollisimman sujuvaa.
Jotta asiakkaamme saavat tulevaisuudessakin mahdollisimman hyviä ja oikea-aikaisia palveluja, toivoisimme hyvinvointialueilta yhä enemmän myös tulevaisuuteen suuntaavaa yhteistyötä sekä tiiviimpää keskustelu- ja kehittämiskumppanuutta. Tässä ja nyt -tarpeiden kertomisen sijaan ja rinnalle tarvitaan ennakoivaa suunnittelua.
Pyrimme aina tuottamaan palveluja, joita hyvinvointialueilla tarvitaan ja siksi on tärkeä tietää, mitkä alueiden toiveet palveluille ja kohderyhmille ovat juuri tällä hetkellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä. Yhdessä kehittämällä voimme taklata esimerkiksi palveluun pääsyn esteitä sekä luoda myös aivan uudenlaisia ratkaisuja.
Rinnekodit ja Diakonissalaitos ovat mukana Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Tampereella 8.-9.10. Löydät meidän näyttelypisteeltämme 46-47. Tervetuloa!
Tanja Karajas työskentelee asiakkuussuunnittelijana Rinnekodeilla vastuualueenaan lasten ja nuorten palvelut Helsingin ulkopuolella. Katso lisätiedot sivuiltamme.
