Hyvän hoivan perusta rakentuu ihmisistä 

 Hoivatyö on ennen kaikkea työtä ihmiseltä ihmiselle – läsnäoloa, kuuntelemista ja aidosti toisen hyvinvoinnista huolehtimista. Viime aikojen uutisotsikot ovat nostaneet esiin huolenaiheita hoivan laadusta, henkilöstömitoituksista ja syistä ongelmien taustalla. Itsemääräämisoikeus, rajoittamistoimenpiteet ja omavalvonta ovat kaikki  tärkeitä käsitteitä, joiden tavoitteena on turvata sekä hoivan laatu että turvallisuus. Mutta ne eivät yksinään riitä turvaamaan hyvää hoivaa, koska lopulta ratkaisevaa on, miten kohtaamme toisemme arjessa, kirjoittavat blogissa Rinnekotien palvelujohtajat Taru Åkerfelt ja Veli-Pekka Karri. 

Ikääntyneiden hoivassa itsemääräämisoikeus on perusta, jolle kaikki muu rakentuu. Se tarkoittaa yksilön oikeutta päättää omasta elämästään ja arjestaan – niin pitkälle kuin se on turvallista ja mahdollista. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Tämä ei ole vain juridinen velvoite, vaan ennen kaikkea arvokysymys: kunnioitamme ihmisarvoa jokaisessa tilanteessa. 

Mitä tapahtuu, kun turvallisuus ja itsemääräämisoikeus törmäävät?

Rajoittamistoimenpiteet ovat herkkä aihe. Tällä hetkellä Suomessa ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka sääntelisi ikääntyneiden palveluissa tapahtuvaa itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Rajoitustoimia koskevaa sääntelyä on vain kehitysvammaisten erityishuoltolaissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa ja tartuntatautilaissa. Lain valmistelu on pysähtynyt, mutta onneksi STM:ssä valmistellaan opasta itsemäärämisoikeuteen  liittyen. Opas on odotettu ja selkeyttää varmasti niin hoivan ja ohjauksen kohteena oleville, heidän läheisilleen kuin meille ammattilaisillekin mitkä ovat rajoittamistoimenpiteiden pelisäännöt. 

Tällä hetkellä Suomessa ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka sääntelisi ikääntyneiden palveluissa tapahtuvaa itsemääräämisoikeuden rajoittamista.

Tälläkään hetkellä rajoitustoimenpiteisiin liittyviä päätöksiä ei tehdä kevyesti – eikä koskaan yksin. Hoitohenkilökunnan rooli on keskeinen: He arvioivat tilanteita, tekevät havaintoja ja varmistavat, että jokainen toimenpide perustuu yksilölliseen tarpeeseen ja on aina viimeinen vaihtoehto. Rajoittaminen ei saa olla rutiinia, vaan poikkeus, joka dokumentoidaan ja perustellaan. 

Laadukas hoiva ei kuitenkaan synny pelkästään sääntöjen ja lakien varassa. Tarvitaan rakenteita, jotka tukevat arjen työtä ja varmistavat, että jokainen kohtaaminen on turvallinen ja arvostava. Teknologiset ratkaisut, kuten älylattiat ja turvallisuutta tukevat valvontaratkaisut voivat täydentää arjen kohtaamista. Niistä on saatu hyviä kokemuksia, mutta käyttöönotto vaatii investointeja, jotka eivät aina ole palveluntuottajille mahdollisia. Siksi hoiva nojaa edelleen ennen kaikkea ihmiseen.  

Laadunvarmistusta omavalvonnalla, auditoinneilla ja tarkastuskäynneillä 

Omavalvonta voi ihmetyttää maallikkoa jo sanana: miten palveluntuottaja voi itse valvoa oman työnsä laatua? Epäilys nousee esiin etenkin silloin, kun jotain vakavaa tapahtuu. Omavalvonta ei kuitenkaan ole pelkkä lomake tai raportti – se on jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä. Se kertoo, miten palveluntuottaja itse varmistaa, että toiminta on lainmukaista, eettistä ja asiakkaan etua palvelevaa. Kun omavalvonta toimii, se tuo läpinäkyvyyttä ja luottamusta sekä asiakkaalle että henkilöstölle. 

Omavalvonta on vahva keino, jolla palveluntuottajat voivat itse nopeasti puuttua havaitsemiimme epäkohtiin.

Voiko omavalvonta olla ratkaisu ikähoivan laatuun liittyviin huoliin? Se on ainakin yksi vahva keino, jolla palveluntuottajat voivat itse nopeasti puuttua havaitsemiimme epäkohtiin. Parhaimmillaan omavalvonnan ansiosta mahdolliset riskit havaitaan jo ennen kuin jotain vakavaa tapahtuu.

Meillä Rinnekodeilla omavalvonta on myös osa säännöllistä ulkoista auditointia. Lisäksi hyvinvointialueet tekevät yksiköihimme valvontakäyntejä sovitusti ja myös ennalta ilmoittamatta. Mutta lopulta hyvä hoiva syntyy ihmisistä – heidän osaamisestaan, arvomaailmastaan ja kyvystään kohdata toinen ihminen. Säännöt ja valvonta luovat raamit, mutta hoivatyön arki tehdään sydän mukana ja vahvalla ammattitaidolla. 

Kun keskustelu hoivasta käy kuumana, on tärkeää muistaa, että jokaisen otsikon takana on ihminen. Meidän ammattilaisten tehtävä on varmistaa, että ikääntyneet voivat elää arvokasta elämää – turvallisesti, mutta omia valintojaan kunnioittaen. 

Taru Åkerfelt työskentelee Rinnekodeilla palvelujohtajana. Hän vastaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille Asunto ensin -mallilla tuotetuista asumispalveluista valtakunnallisesti sekä mm. monista ikääntyneiden, vammaisten sekä lasten ja nuorten palveluista.

Veli-Pekka Karri työskentelee Rinnekodeilla palvelujohtajana. Hänen vastuullaan on erityisesti vammaispalveluja, sekä lasten ja nuorten ja ikääntyneiden palveluja.