Kadulla ei kuntoudu – näillä keinoilla asunnottomuus poistetaan
Asunnottomien yötä vietetään perjantaina 17.10. Asunnottomien määrä kääntyi vuonna 2024 nousuun ensi kertaa sitten vuoden 2012. Samaan aikaan päihdetilanne kaduilla on pahentunut ratkaisevasti. Tilanne on haastava, mutta ratkaisujakin on, toteavat Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien asiantuntijat.
Suomi on pitkään ollut asunnottomuustyön mallimaa, ja asunnottomuuslukumme ovat olleet ainoana Euroopan maana laskevia. Viime vuonna asunnottomien määrä kääntyi nousuun ensimmäisen kerran 12 vuoteen. Suomessa oli viime vuonna 3 806 yksinasuvaa asunnotonta. Heistä yli tuhat oli pitkäaikaisasunnottomia.
”Asunto on ihmisoikeus. Yhteiskunnan rakenteet ja palvelut on pystyttävä suunnittelemaan niin, että ne ovat kaikkien saatavilla, myös kaikkein haavoittuvimmassa tilanteessa olevien, esimerkiksi asunnottomien”, toteaa Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Elina Juntunen.
”Päihdetilanne on vaikeutunut, sosiaaliturvaa on leikattu ja edullista asuntotuotantoa karsitaan. On epätodennäköistä, että tilanne korjaantuu itsestään, päinvastoin. Jos emme tee korjausliikettä nopeasti, meillä on käsissämme sekä huumekuolemien että asunnottomuuden ennätysmäinen kasvu”, Juntunen arvioi.
Suomalaista asunnottomuustyötä jo pitkään ohjannut Asunto ensin -malli pohjautuu ajatukseen, että jokaisella taustaan ja elämäntilanteeseen katsomatta on oikeus omaan kotiin. Asunto on perusta kuntoutumiselle, ei toisin päin. Keskeistä mallissa on asumisen pysyvyys ja palveluun kytkeytyvä muu yksilöllinen tuki.
Hallitusohjelmasta Asunto ensin -malli on kuitenkin pudotettu pois kokonaan.
”Tämä on erikoista, kun ottaa huomioon, että se on kuitenkin ainoa malli, joka on käytännön kokemuksen ja tutkimusten mukaan tehokas keino asunnottomuuden vähentämiseen”, Juntunen huomauttaa.
Yksi malli ei sovi kaikille
Yksi asunnottomuuteen vaikuttava asia on mielenterveys- ja päihdehoitoon pääsy.
”Kadulla kohtaamamme ihmiset tarvitsevat useimmiten tukea sekä mielenterveys- ja päihde- että asuntoasioissa. Ihmisiä pitäisi pystyä auttamaan juuri siinä tilanteessa, jossa he ovat”, sanoo pitkään katutyötä tehnyt, Diakonissalaitoksen nuorten päihdehankkeen koordinaattorina työskentelevä Robert Koski.
”Asunnottomat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan ihmisillä on yksilöllisiä ja vaihtelevia tarpeita. Tarvitsemme jatkossakin erilaisia palveluja, sekä hajasijoitettua, kevyemmän tuen asumista että ympärivuorokautisen tuen yksiköitä”, sanoo Diakonissalaitoksen omistaman Rinnekotien palvelualuejohtaja Taru Åkerfelt.
Åkerfelt huomauttaa, että nämä ihmisten erilaiset tarpeet tulisi huomioida nykyistä paremmin niin kilpailutuksissa kuin päätöksenteossakin.
”Asunto ensin -malli huomioi myös tämän asiakasryhmän moninaisuuden ja siksi mallin kehittämisen tulisi olla suomalaisen asunnottomuustyön perusta myös jatkossa. Tämä on erittäin tärkeää juuri nyt, kun Alfa-pvp:n käyttö lisääntyy ja on vaarana, että yhä nuoremmat päätyvät kadulle tulevaisuudessa”, Åkerfelt sanoo.
Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien ratkaisuehdotukset asunnottomuuteen
Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien ratkaisuehdotukset asunnottomuuteen
- Eriarvoisuuden vähentäminen ja vuokravelkajärjestelyjen kehittäminen. Huomio ennaltaehkäisyyn. Asunnottomuuden hoito on kallista.
- Edullisen asuntotuotannon turvaaminen. Ilman asuntoja ei voida poistaa asunnottomuutta.
- Asunto ensin. Kadulla ei kuntoudu. Asunto ensin -periaatteen noudattaminen ja edelleen kehittäminen on tärkeää kaikessa asunnottomuustyössä.
- Erilaiset palvelut erilaisiin tilanteisiin. Asunnottomat eivät ole yhtenäinen joukko, ja siksi myös asumisen, tuen ja palveluiden muotojen tulee olla moninaisia. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin pääsy on nyt usein vaikeaa päihdehaasteiden kanssa eläville.
- Toimivat palveluketjut tilanteiden muuttuessa. Ihmisen tulisi olla mahdollista siirtyä sujuvasti tuetusta asumisesta vähemmän tuettuun – ja päinvastoin. Nivelvaiheet ovat tärkeitä.
- Turvallinen tilapäisasuminen. Tavoitteena on poistaa tilapäismajoituksen tarve kokonaan. Sitä ennen tulee mahdollistaa myös erityisryhmien, kuten nuorten, naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvallinen tilapäismajoitus.
- Päihdehoidon ja asunnottomuustyön yhteyden ymmärtäminen. Kaikki asunnottomat eivät kärsi päihderiippuvuuksista, mutta päihdehoidosta tulisi päästä tuetun asumisen piiriin.
Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien asiantuntijat näistä teemoista
Asunto ensin -malli ja Rinnekotien asumispalvelut
Palvelualuejohtaja Taru Åkerfelt, Rinnekodit, taru.akerfelt@rinnekodit.fi, 040 663 4799
Palvelualuejohtaja Mika Paasolainen, Rinnekodit, mika.paasolainen@rinnekodit.fi, 050 502 7659
Päihdepalvelut
Lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen, Diakonissalaitos ja Rinnekodit, jarmo.kantonen@rinnekodit.fi, 040 535 6730
Nuorten päihdetyö ja jalkautuva katutyö
Projektikoordinaattori Robert Koski, Diakonissalaitos, robert.koski@hdl.fi, 050 594 5293
Median yhteydenotot:
Viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, 050 372 0828, jenni.sarolahti@hdl.fi
Viestintäpäällikkö Susanna Kaaja, 050 325 2072, susanna.kaaja@rinnekodit.fi
