Lastensuojelutyön vaikuttavuus syntyy kohtaamisissa
Lastensuojelutyö on ennen kaikkea ihmisten välistä kohtaamista ja kuulluksi tulemista. Rinnekodeilla moniammatillinen yhteistyö, yksilölliset suunnitelmat sekä vahva omahoitajuus luovat pohjan vaikuttavalle ja pitkäkestoiselle tuelle. Tulokset näkyvät lasten ja perheiden arjessa, kun toimintakyky palautuu ja toivo tulevaisuuteen vahvistuu.
”Lapset, nuoret ja perheet eivät tule riittävän ajoissa kuulluksi ja nähdyksi, ja he saavat tarpeenmukaisia palveluja liian myöhään”, toteavat palvelualuejohtajat Seija Niinivaara-Kunttu ja Sanna Soukkio Rinnekodeilta.
”Meille sijoitukseen tullessaan lapset voivat usein psyykkisesti huonosti, ja monilla on fyysistä heikkokuntoisuutta. Heillä ilmenee psykiatrista ja neuropsykiatrista oirehdintaa sekä erilaisia traumareagoinnin muotoja. Osa lapsista kamppailee itsetuhoisuuden, päihdeongelmien tai rikoskierteen kanssa”, Niinivaara-Kunttu jatkaa.
Hän myös korostaa, että nämä lapset ja nuoret tarvitsevat moniammatillista asiantuntijatason apua, jossa tehdään yhteistyötä terveydenhuollon, kuntouttavan terapian ja päihdehuollon kanssa.
Rinnekotien tuottamia lastensuojelupalveluja ovat avohuollon palvelut, sijaishuolto, jälkihuolto ja perhehoidon tukipalveluita. Lastensuojelupalvelujen kenttä on laaja ja siellä tarvitaan monenlaisia toimijoita sekä erityisiin tarpeisiin keskittyviä palveluja.
”Rinnekotien tarjoamille erityistason lastensuojelupalveluille on kasvava kysyntä, mikä kertoo ammattitaidostamme, mutta myös yhteiskunnan tilasta”, kertoo asiakkuuspäällikkö Riina Fredriksson.
Vaikuttavalla työllä pitkäaikaisia tuloksia
Lastensuojelupalveluidemme tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen kasvuympäristö, joka mahdollistaa tasapainoisen ja monipuolisen kehityksen. Jokaisen lapsen ja nuoren palvelut räätälöidään yksilöllisesti.
”Yksilöllinen hoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, läheisten ja sosiaalityöntekijän kanssa. Sen avulla kartoitetaan lapsen tai nuoren vahvuuksia, terveydentilaa, koulunkäyntiä, harrastuksia ja niin lapsen ja nuoren kuin hänen vanhempiensakin toiveita sijoituksen ajalle”, Seija Niinivaara-Kunttu kertoo. Lisäksi tehdään Hyvän kohtelun suunnitelma, joka tukee lasten itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
”Vaikuttava lastensuojelutyö on kaiken a ja o. Meidän tavoitteenamme on aina auttaa, tukea ja kuulla jokaista lasta ja perhettä heidän tarpeidensa mukaisesti. Kun työ on suunnitelmallista ja oikea-aikaista, sillä voidaan saada aikaan merkittäviä ja pitkäkestoisia positiivisia muutoksia perheiden elämässä”, Niinivaara-Kunttu sanoo.
Kun työ on suunnitelmallista ja oikea-aikaista, sillä voidaan saada aikaan merkittäviä ja pitkäkestoisia positiivisia muutoksia perheiden elämässä.
”Toivon ylläpitäminen on tärkeää muun vakauttavan työn ohella. Lisäksi etsimme ja pyrimme vahvistamaan lapsen tai nuoren vahvuuksia ja voimavaroja”, Soukkio jatkaa.
Palautteen kerääminen ja mittaaminen on tärkeää, sillä siten voidaan todentaa yhteistyön ja hoidon vaikuttavuutta. Rinnekodeilla kerätään tietoa säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyillä ja täydennetään tietoa hyvinvointialueiden toteuttamilla kyselyillä.
”Meille palvelun vaikuttavuudesta kertoo mm. se, että lapset kuntoutuvat, saavat toimintakykyään takaisin, koulunkäynti alkaa sujumaan, itsetunto kohenee ja esimerkiksi väkivalta vähenee”, kertoo Soukkio.
Moniammatillisuutta ja yksilöllisyyttä
Moniammatillisuus lasten ja nuorten palveluissa mahdollistaa asiakkaiden tarpeiden mukaisen joustavan työskentelyn.
”Palvelujemme tavoitteena on kokonaisvaltainen muutos lapsen ja perheen tilanteessa. Tuemme lasta, jotta hänen toimintakykynsä vahvistuisi hoidon ja sijoituksen aikana mahdollistaen muun muassa tutkimusten ja kuntoutusten oikea-aikaisen kohdentamisen. Sosiaalisten taitojen kehittymisen ja koulunkäynnin tukeminen on sijoituksen aikana tärkeää. Perheiden kanssa työskenneltäessä nähdään tärkeänä, että vanhemmat ottavat apua vastaan ja työskentely on tavoitteellista koko perheen kanssa”, Soukkio kuvailee.
Jokaiselle lapselle ja nuorelle rakennetaan yksilöllinen palvelusuunnitelma ja hoitopolku.
”Yksilöllinen hoitopolku luodaan sekä lapsille että vanhemmille. Keskeisiä hoidollisia osa-alueita ovat turvallisen ja kannattelevan yhteisön arki ja terapeuttinen omahoitajasuhde. Lapselle luodaan yksilöllisten tarpeiden mukaan muun muassa suunniteltu ympäristö ja ennakoitava päivä- ja viikkorakenne ja mahdollistetaan tavallinen arki, uni, lepo, ulkoilut, koulunkäynti ja harrastukset sijoituksen aikana. Lisäksi tuemme lapsen ja vanhempien välistä yhteyttä”, Soukkio kertoo.
Niinivaara-Kunttu ja Soukkio kuvailevat lastensuojeluyksiköiden arkea tunteiden sanoittamiseksi, aidoksi läsnäoloksi ja hyväksi kohtaamiseksi.
Asiakastyön keskiössä on aina lapsi yksilöllisine tarpeineen ja hänen perheensä.
”Asiakastyön keskiössä on aina lapsi yksilöllisine tarpeineen ja hänen perheensä. Perheen kanssa tehtävällä työllä on tärkeä merkitys. Lisäksi tiivis yhteistyö sosiaalityöntekijöiden, koulun sekä kuntoutuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kanssa on välttämätöntä lapsen tai nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi.”
Jokaisella lapsella ja nuorella on palveluissamme omahoitajapari.
”Hoito ja sen vaikuttavuus kulminoituvat arjen keskellä tapahtuvaan terapeuttiseen omahoitajuuteen. Työntekijämme kokevat työnsä merkitykselliseksi ja heidän sitoutuminen työhönsä on arvokasta. Se tuo pysyvyyttä lapsen mahdollisesti hyvinkin rikkonaiseen taustaan”, Soukkio sanoo.
Omahoitajasta muodostuu usein lapselle tai nuorelle erityisen merkityksellinen aikuinen.
”Omahoitajan työskentely perustuu arvostavaan kohtaamiseen, hyväksyvään ja ymmärtävään kuunteluun sekä yhteisiin tekemisiin ja kokoaikaiseen kannatteluun. Se sisältää vuorovaikutukseen rohkaisemista, rinnalla kulkemista ja asioiden sanoittamista arjen tilanteissa. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä edistysaskeleet näkyvät usein hitaasti”, Soukkio sanoo.
