Kysymyksistä kohtaamisiin: Rinnekodit Silta avasi ovensa naapurustolle
Naapurustotapaamisessa keskusteltiin avoimesti Kurkimäen turvallisuudesta, Asunto ensin -mallista ja pitkäaikaisasunnottomuudesta. Yhteinen viesti oli selvä: turvallinen asuinympäristö rakentuu tiedosta, vuoropuhelusta ja yhteistyöstä.
Ovatko nämä ihmiset vaarallisia?
Mitä pitää tehdä, jos löytää metsästä huumeruiskun?
Miksi tämä yksikkö on päätetty sijoittaa Kurkimäkeen?
Muun muassa tällaiset kysymykset mietityttivät Rinnekodit Sillan naapureita, jotka saapuivat syyskuun lopussa järjestettyyn naapurustotapaamiseen.
Rinnekodit Sillassa on järjestetty naapurustotapaamisia yksikön perustamisesta lähtien vuonna 2022. Tällä kertaa tapaamiselle antoi sysäyksen alueen asukkaiden aktiivisuus: joukko kurkimäkeläisiä keräsi adressin, jossa peräänkuulutettiin toimia alueen turvallisuuden parantamiseksi.
Asunto ensin on tutkitusti toimiva ratkaisu
Naapurustotapaamisessa Rinnekotien ja palvelujen tilaajan, Helsingin kaupungin, edustajat avasivat Asunto ensin -periaatetta ja sen vaikutuksia.
Rinnekodit Silta tarjoaa Asunto ensin -mallin mukaista tuettua asumista pitkäaikaisasunnottomille ihmisille. Malli perustuu ajatukseen, että pysyvä koti on edellytys kuntoutumiselle ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Asunto ensin on kansainvälisesti tunnettu ja tutkimuksissa vaikuttavaksi osoitettu tapa vähentää asunnottomuutta.
”Kun meillä vielä 40 vuotta sitten oli periaatteena edellyttää päihteettömyyttä ennen asunnon saamista, asunnottomia oli noin 20 000. Vaikka määrä on lisääntynyt viimeiset kaksi vuotta, heitä on viimeisimmän tilaston mukaan nyt 4 579. Selvästi Asunto ensin -malli siis toimii”, totesi Rinnekotien palvelualuejohtaja Mika Paasolainen.
Sillan tehtävänä on tukea asukkaitaan kohti vakaampaa arkea ja parempaa elämänhallintaa.
”Tehokkain tapa vaikuttaa levottomuuteen ja häiriöihin on lisätä vaikuttavaa asunnottomuustyötä sekä mahdollistaa päihdeongelmaisille kynnyksetön pääsy päihdevieroitukseen ja -kuntoutukseen”, Paasolainen sanoi.
Koti kuuluu myös vaikeassa elämäntilanteessa oleville
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen apulaispormestarin Maarit Vierusen mukaan Helsingin kaupunkistrategiaan kuuluu ajatus siitä, että asunnottomille tarkoitettuja asuntoja on eri puolilla kaupunkia. Tavoitteena on ehkäistä tilanteita, joissa palvelut keskittyvät vain tietyille alueille.
Helsingin kaupungin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen muistutti puheenvuorossaan, että myös haastavassa elämäntilanteessa olevilla ihmisillä on oikeus kotiin.
Kaupunki pyrkii asumisen virtaavuuteen eli siihen, että asukkaat voisivat siirtyä vähitellen kevyemmän tuen palveluihin. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.
Tilanne olisi hyvin erilainen, jos nämä ihmiset olisivat kadulla.
”Sillan asukkailla on monenlaisia haasteita elämässään. Täällä asukkaille on tarjolla tukea ja apua, ja esimerkiksi ongelmalliseen käytökseen pystytään puuttumaan nopeasti. Tilanne olisi hyvin erilainen, jos nämä ihmiset olisivat kadulla”, Tamminen sanoi.
Hänen mukaansa osa asukkaista pystyy saamansa tuen avulla siirtymään myöhemmin omaan tuettuun vuokra-asuntoon.
”Se on aina hieno onnistuminen.”
Turvallisuus syntyy yhteistyöstä
Poliisin näkökulmasta Kurkimäki on suhteellisen rauhallinen asuinalue. Näpistykset ovat lisääntyneet niin Kurkimäessä kuin koko maassa, mutta muuten alueella tapahtuu verrattain vähän rikoksia.
Ylikonstaapeli Leea Virkkunen suhtautui kuitenkin naapuruston huoliin vakavasti. Hän kannusti ilmoittamaan hätäkeskukseen kaikesta akuutista rikollisesta tai siihen viittaavasta toiminnasta sekä häiriökäyttäytymisestä alueella.
”Poliisi ei voi toimia, jos emme saa ilmoitusta. Siksi kaikki epäilyttävät tapahtumat kannattaa ilmoittaa.”
Sekä Virkkunen että Sillan yksikönjohtaja Marko Lahtela korostivat yhteistyön merkitystä.
”Yhteistyö on avain turvalliseen asuinympäristöön. Kun kaikki toimimme yhdessä turvallisemman alueen puolesta, se tuottaa tulosta”, Virkkunen muistutti.
Yhteistyö on avain turvalliseen asuinympäristöön.
Lahtela puolestaan kutsui alueen asukkaita tutustumaan yksikön toimintaan.
”Toivotamme naapurimme lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan Rinnekodit Sillan toimintaan. Uskon, että mitä paremmin tunnemme toisemme, sitä vähemmän ongelmia syntyy ja sitä helpompi niihin on puuttua.”
Yhteistyön hengessä tapaamisessa päätettiin toteuttaa myös osallistujien ehdottama naapurustokysely heti ensi vuoden alussa.
Rinnekodit Sillan työ kiinnostaa maailmalla
Rinnekodit Silta tarjoaa Asunto ensin -mallin mukaista tuettua asumista pitkäaikaisasunnottomille henkilöille. Yksikössä on 78 asukaspaikkaa.
Sillassa tehtävä työ on herättänyt viime vuosina runsaasti kansainvälistä kiinnostusta.
”Meillä käy vuosittain useita ulkomaisia ryhmiä tutustumassa toimintaamme. Monet pohtivat vastaavan ratkaisun perustamista omaan maahansa ja etsivät meiltä käytännön vinkkejä sekä neuvoja”, kertoo palveluyksikön johtaja Marko Lahtela.
Yksi viimeisimmistä vierailijoista oli kreikkalainen Vaggelis Lyknos, joka työskentelee kotimaassaan hyväntekeväisyysjärjestön toiminnanjohtajana. Hän vieraili Sillassa yhdessä Y-säätiön edustajien kanssa oppimassa suomalaisesta Asunto ensin -työstä. Tavoitteena on rakentaa Ateenaan ensimmäinen Asunto ensin -periaatteella toimiva yksikkö.
Myös kansainvälinen media on kiinnostunut suomalaisesta asunnottomuustyöstä. Brittiläinen The Guardian julkaisi syksyllä artikkelin Suomen Asunto ensin -mallista ja sen tuloksista. Juttua varten haastateltiin muun muassa Lahtelaa sekä yhtä Sillan asukkaista.
Lisäksi The Telegraph vieraili tutustumassa yksikön toimintaan. Parhaillaan odotetaan jatko-osaa yhdysvaltalaiseen Invisible People -dokumenttiin, jota kuvattiin osittain Sillassa.
”On upeaa, että työmme on huomioitu ja voimme kertoa siitä eteenpäin. Autamme mielellämme kollegoja eri puolilla maailmaa. Jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus omaan kotiin”, Lahtela kiteyttää.
Teksti ja kuvat: Susanna Kaaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö, Rinnekodit
