Usein kysyttyä muistisairaudesta 

Muistisairaus herättää monia kysymyksiä sekä sairastuneessa että hänen läheisissään. Mistä muistisairauden voi tunnistaa, miten muistisairasta voi tukea arjessa ja milloin tarvitaan ulkopuolista apua? Kokosimme vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin muistisairaudesta. 

Kun muisti herättää huolta 

1. Mistä puhutaan, kun puhutaan muistisairauksista?

Muistisairaus on yleistermi laajalle ryhmälle sairauksia, jotka heikentävät itsenäistä selviytymistä, muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita. Eri muistisairaudet johtuvat eri syistä ja vaikuttavat aivoihin eri tavoilla.

Muistisairaudet yleistyvät iän myötä, ja väestön ikääntyessä myös muistisairautta sairastavien määrä kasvaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 henkilöä, joilla on diagnosoitu muistisairaus. Vuoteen 2040 mennessä määrän arvioidaan kasvavan noin 247 000.

Yleisimmät muistisairaudet:

• Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus (70 % tapauksista), se rappeuttaa aivosoluja hitaasti.
• Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin muistisairaus. Se johtuu aivoverenkierron häiriöistä tai mikroverenkiertomuutoksista.
• Lewyn kappale -tauti aiheuttaa muistioireiden lisäksi motorisia oireita ja hallusinaatioita.
• Parkisonin taudin muistisairausvoi puhjeta Parkinsonin taudin edetessä.
• Otsa-ohimolohkorappeuma on erityisesti työikäisillä esiintyvä muistisairaus, jonka ensioireet näkyvät usein käyttäytymisen, persoonallisuuden tai kielellisten toimintojen muutoksina.

Usein puhekielessä viitataan muistisairauksiin dementiana. Dementia ei kuitenkaan ole yksittäinen sairaus, vaan oireyhtymä, jossa tiedonkäsittely eli kognitio on heikentynyt. Dementian taustalla on aina jokin elimellinen syy, kuten muistisairaus.

Lisätietoa muistisairauksista Terveyskirjastossa sekä Muistiliiton sivulla.

2. Mitkä ovat muistisairauden ensimmäiset oireet?

Muistisairauden ensimmäisiä oireita voivat olla esimerkiksi jatkuva unohtelu, tavaroiden hukkaaminen, samojen asioiden toistuva kysyminen ja sovittujen menojen unohtaminen. Myös vaikeudet oppia uusia asioita tai hahmottaa ympäristöä voivat olla merkkejä muistisairaudesta. Muistisairaus voi ilmetä myös hämmentymisenä liikenteessä tai kyvyttömyytenä oppia uusia asioita. Joskus muistisairaus voi näkyä myös vetäytymisenä, mielialan muutoksina tai harhaluuloina.

Satunnainen unohtelu ei kuitenkaan vielä tarkoita muistisairautta. Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin uusiin ja toistuviin muutoksiin muistissa ja toimintakyvyssä.

Lue lisää: Miten tunnistaa alkava muistisairaus?

3. Miten tunnistaa läheisen muistisairaus ja milloin muistiongelmista pitää huolestua?

Läheisen muistiongelmista kannattaa huolestua, jos unohtelu on jatkuvaa tai jos läheisen toiminta tai käyttäytyminen muuttuvat selvästi aiemmasta. Esimerkiksi jos tavarat löytyvät toistuvasti oudoista paikoista, tärkeät menot unohtuvat tai läheinen kyselee usein samoja asioita, nämä voivat olla syitä hakeutua muistitutkimuksiin.

Omaa huolta kannattaa kuunnella. Seuraa läheisen muistissa tapahtuvia muutoksia, ja ota ne tarvittaessa rohkeasti puheeksi.

Lue lisää: Miten tunnistaa alkava muistisairaus?

4. Miten ottaa puheeksi läheisen mahdollinen muistisairaus?

Mahdollinen muistisairaus kannattaa ottaa puheeksi läheisen kanssa suoraan mutta hienotunteisesti. Voit kertoa omista havainnoistasi ja kysyä, onko läheisesi itse huomannut muutoksia muistissaan. Samalla voit ehdottaa asian tutkimista.

Jos läheinen ei itse tunnista muistiongelmiaan tai halua tutkimuksiin, painostaminen tai uhkailu ei auta. Keskustelussa kannattaa pysyä rauhallisena ja perustella, miksi muistiongelmien tutkiminen olisi tärkeää. Läheiselle voi kertoa, että mitä aiemmin muistisairaus saadaan diagnosoitua ja aloitettua lääkehoito, sitä pidempään sairauden etenemistä voidaan jarruttaa.

Lue lisää: Miten tunnistaa alkava muistisairaus?

5. Mihin ottaa yhteyttä, jos epäilee läheisellä muistisairautta?

Jos epäilet läheiselläsi muistisairautta, häntä kannattaa kannustaa hakeutumaan muistitutkimuksiin. Tutkimuksiin voi päästä esimerkiksi oman terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta tai voi hakeutua yksityislääkärille. Muistitestejä järjestävät myös muistiyhdistykset.

Jos muistisairaus todetaan, apua ja tukea saa muun muassa lääkäreiltä ja muistihoitajilta. Muistihoitaja on muistisairauksien, kuten muistihäiriöiden ja dementian, tunnistamiseen, tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja. Myös muistiyhdistykset tarjoavat neuvontaa ja vertaistukea sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Lue lisää: Älä jää muistisairauden kanssa yksin – neuvoja ja tukea on saatavilla

Muistisairaus osana arkea 

6. Miten muistisairaus voi vaikuttaa käyttäytymiseen?

Muistisairaus voi muuttaa ihmisen käyttäytymistä ja tapaa reagoida erilaisiin tilanteisiin. Sairauden myötä voi ilmetä esimerkiksi mielialan vaihtelua, levottomuutta, ahdistuneisuutta, pelkoa, vetäytymistä, harhaluuloja tai aistiharhoja.

Poikkeavalta vaikuttavan käyttäytymisen taustalla voi olla myös jokin tarve tai tunne, jota muistisairas ei pysty ilmaisemaan sanoin. Siksi on tärkeää pyrkiä ymmärtämään käyttäytymisen syitä sekä kuunnella ja kunnioittaa muistisairaan tunteita ja tarpeita.

Lue lisää: Muistisairaus arjessa – miten tukea turvallista ja itsenäistä elämää kotona

7. Miten suhtautua muistisairaan aggressiivisuuteen?

Muistisairas saattaa käyttäytyä aggressiivisesti, kun hän ei kykene kuvaamaan tunteitaan eikä kontrolloimaan käytöstään. Aggression taustalla voi olla monia syitä, kuten turhautuminen, ahdistus pelko tai jokin fyysinen syy, kuten kipu, matala verenpaine tai huonovointisuus.

Aggressiiviseen käyttäytymiseen kannattaa suhtautua rauhallisesti ja pyrkiä selvittämään, mikä sen taustalla on. Vältä väittelyä ja tilanteen tarpeetonta kärjistämistä ja anna muistisairaalle aikaa rauhoittua. Jos aggressiivinen käyttäytyminen on toistuvaa tai voimakasta, sen syitä on hyvä selvittää yhdessä ammattilaisen kanssa. Tärkeintä on huolehtia sekä muistisairaan että hänen läheistensä turvallisuudesta.

Lue lisää: Hyvä hoiva alkaa siitä, miten katsomme ihmistä

8. Miten muistisairaan kanssa kannattaa keskustella?

Muistisairaan kanssa kannattaa keskustella rauhallisesti, selkeästi ja arvostavasti. Anna hänelle aikaa ymmärtää ja vastata ja vältä tarpeettoman monimutkaista puhetta. Tärkeää on kuunnella muistisairaan tunteita ja kunnioittaa hänen kokemustaan tilanteesta.

Muistisairaan käsitystä todellisuudesta ei myöskään aina tarvitse korjata. Jos menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat, jatkuva tosiasioiden oikaiseminen voi aiheuttaa tarpeetonta surua tai hämmennystä. Turvallisuuden tunne on usein tärkeämpää kuin asioiden korjaaminen.

Lue lisää:

• Muistisairaan hyvä arki koostuu turvasta, seurasta ja virikkeistä
• Hyvä hoiva alkaa siitä, miten katsomme ihmistä

9. Miten muistisairasta voi tukea arjessa?

Muistisairaan hyvää arkea tukevat turvallisuus, muiden ihmisten seura ja mielekäs tekeminen. Muistisairasta kannattaa kannustaa jatkamaan tuttuja ja mieluisia asioita, kuten ulkoilua, musiikin kuuntelua, harrastuksia ja läheisten tapaamista.

Muistisairaus ei tarkoita, että ihmisen pitäisi luopua itselleen tärkeistä asioista. Tuttujen kiinnostuksen kohteiden ja arkisten rutiinien säilyttäminen voi tuoda iloa ja turvallisuuden tunnetta myös sairauden edetessä.

Lue lisää: Muistisairaan hyvä arki koostuu turvasta, seurasta ja virikkeistä

10. Miten muistisairaan toimintakykyä voi ylläpitää?

Muistisairaan toimintakykyä voi ylläpitää tukemalla aktiivista arkea ja kannustamalla häntä tekemään mahdollisimman paljon itse. Vaikka muistisairaus heikentää vähitellen esimerkiksi muistamista, oppimista ja ongelmanratkaisua, ihmisen jäljellä olevaa toimintakykyä kannattaa käyttää.

Muistisairasta voi kannustaa osallistumaan tavallisiin arjen askareisiin, tekemään omia valintoja ja jatkamaan itselleen mielekästä tekemistä. Onnistumisen kokemukset tukevat sekä toimintakykyä että elämänlaatua.

Lue lisää: Muistisairaus arjessa – miten tukea turvallista ja itsenäistä elämää kotona

11. Miten muistisairaan kotona asumisesta voi tehdä turvallisempaa?

Muistisairaan kodin turvallisuutta voidaan parantaa poistamalla vaaratekijöitä ja tekemällä tarvittaessa pieniä muutostöitä. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi esteettömyyteen ja paloturvallisuuteen. Esimerkiksi liukkaat matot voi poistaa, tukikahvoja voi asentaa ja lieden turvallisuutta voi parantaa liesivahdilla.

Muistisairauden edetessä myös eksymisen tai yöllisen liikkumisen riski voi kasvaa. Turvalaitteet, kuten ovihälyttimet ja rannekkeet, voivat lisätä turvallisuutta.

Lue lisää: Muistisairaus arjessa – miten tukea turvallista ja itsenäistä elämää kotona

Kun avun tarve lisääntyy

12. Kuinka kauan muistisairas voi asua kotona?

Muistisairas voi asua kotona niin kauan kuin asuminen on hänelle turvallista ja hän saa arkeensa riittävästi tukea. Yksilöllisesti suunniteltujen tukitoimien ja kotihoidon palvelujen avulla on mahdollista asua omassa kodissa pitkäänkin.

Muistisairauden edetessä kotona pärjäämistä on kuitenkin tärkeää arvioida säännöllisesti. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi ravitsemukseen, lääkehoitoon, toimintakykyyn, yksinäisyyteen ja turvallisuuteen.

Lue lisää: Muistisairaus arjessa – miten tukea turvallista ja itsenäistä elämää kotona

13. Milloin muistisairas tarvitsee kotihoitoa?

Kotihoidon tarve voi tulla ajankohtaiseksi, kun muistisairas tarvitsee apua tai tukea selviytyäkseen turvallisesti omassa kodissaan. Muistisairauden edetessä avun tarve päivittäisissä toimissa yleensä lisääntyy.

Kotihoidon avulla voidaan tukea muistisairaan toimintakykyä ja mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Läheisten ja kotihoidon kannattaa arvioida yhdessä asiakkaan vointia, toimintakykyä ja sitä, onko kotiin saatava tuki riittävää.

Lue lisää: Muistisairaus arjessa – miten tukea turvallista ja itsenäistä elämää kotona

14. Mistä tietää, ettei muistisairas pärjää enää yksin kotona?

Kun muistisairaus etenee, on arvioitava, miten turvallisesti muistisairas selviytyy kotonaan kotihoidon tai muun kotiin tuodun avun turvin. Huolta voivat herättää esimerkiksi jatkuva turvattomuus, eksyminen, toistuvat vaaratilanteet tai vaikeudet ravitsemuksen ja lääkehoidon kanssa.

Myös yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien väheneminen voivat heikentää kotona asumisen mielekkyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Tilannetta kannattaa arvioida yhdessä muistisairaan, hänen läheistensä ja ammattilaisten kanssa.

Lue lisää: Muistisairaus arjessa – miten tukea turvallista ja itsenäistä elämää kotona

15. Milloin muistisairaan on aika muuttaa hoivakotiin?

Hoivakotiin muuttaminen on ajankohtaista silloin, kun muistisairas ei enää pysty huolehtimaan itsestään turvallisesti kotona. Arjesta voivat tehdä vaikeaa esimerkiksi turvattomuuden tunne, toistuvat tapaturmat, eksyminen tai yksinäisyys. Myös lisääntynyt levottomuus tai aggressiivinen käyttäytyminen voivat vaikeuttaa kotona pärjäämistä ja vaarantaa muistisairaan tai hänen läheistensä turvallisuuden.

Hoivakodissa apua ja huolenpitoa on saatavilla ympäri vuorokauden. Turvallisen ympäristön lisäksi muistisairaan hyvinvointia tukevat muiden ihmisten seura, mielekäs tekeminen sekä henkilökunnan osaaminen.

Muutto hoivakotiin voi olla parhaimmillaan helpotus niin sairastuneelle kuin hänen läheisilleenkin.

Lue lisää: Kun muistisairaus etenee, hoivakoti tuo turvaa ja asiantuntevaa hoitoa

Oma tahto ja tulevaisuuteen varautuminen

16. Onko muistisairaalla itsemääräämisoikeus?

Kyllä. Muistisairaus ei poista ihmisen itsemääräämisoikeutta. Muistisairaan omaa tahtoa ja mahdollisuutta tehdä itseään koskevia päätöksiä pitää tukea myös silloin, kun hänen kykynsä tehdä päätöksiä on sairauden vuoksi heikentynyt.

Muistisairaan itsemääräämisoikeutta voidaan tukea kuuntelemalla hänen toiveitaan, tarjoamalla vaihtoehtoja ja antamalla hänen tehdä itse ne valinnat, joihin hän pystyy. Jokainen muistisairas ihminen on yksilö, joten hänen puolestaan ei pidä automaattisesti olettaa, mitä hän haluaa.

Lue lisää: Muistisairaan itsemääräämisoikeus – varautuminen kannattaa

17. Milloin hoitotahto kannattaa tehdä?

Hoitotahto kannattaa tehdä hyvissä ajoin, kun ihminen pystyy itse ilmaisemaan hoitoaan ja elämäänsä koskevat toiveensa. Hoitotahtoon voi kirjata hoitopäätösten lisäksi myös hoivaa, elämänlaatua, arvoja ja omia mieltymyksiä koskevia toiveita.

Hoitotahto auttaa tuomaan ihmisen oman tahdon kuuluviin tilanteessa, jossa hän ei enää itse pysty kertomaan toiveistaan. Hoitotahdosta kannattaa myös kertoa läheisille ja huolehtia siitä, että se löytyy tarvittaessa.

Lue lisää:

• Hoitotahto ja edunvalvontavaltakirja ovat vakuutus muistisairauden varalle
• Hoitotahto
• Edunvalvontavaltakirja

18. Voiko muistisairas tehdä edunvalvontavaltuutuksen?

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä vielä muistisairauden varhaisessa vaiheessa, jos henkilö kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Valtuutus kannattaa kuitenkin tehdä hyvissä ajoin ennen, kuin sitä tarvitaan. Jos muistisairas ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta eikä hänen asioitaan voida hoitaa muilla keinoilla, hänelle haetaan ja määrätään virallinen edunvalvoja. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin.

Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö määrittelee etukäteen, kuka saa hoitaa hänen asioitaan, jos hän ei myöhemmin enää itse siihen kykene. Valtakirjan laatimisessa on hyvä käyttää apuna lainopillista asiantuntijaa.

Lue lisää: Hoitotahto ja edunvalvontavaltakirja ovat vakuutus muistisairauden varalle

19. Mitä eroa on hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella?

Hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan erilaisiin tilanteisiin.

Hoitotahdossa ihminen ilmaisee omaa hoitoaan ja hoivaansa koskevia toiveita siltä varalta, ettei hän pysty kertomaan niitä myöhemmin. Edunvalvontavaltuutuksessa puolestaan määritellään henkilö, joka saa hoitaa valtuuttajan asioita, jos tämä ei enää itse siihen kykene.

Molemmat asiakirjat kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Näin oma tahto voidaan ottaa huomioon myös silloin, kun muistisairaus heikentää kykyä hoitaa omia asioita tai ilmaista omia toiveita.

Lue lisää: Hoitotahto ja edunvalvontavaltakirja ovat vakuutus muistisairauden varalle

Läheisen jaksaminen

20. Miten muistisairaan läheinen voi huolehtia omasta jaksamisestaan?

Muistisairaan läheisen on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja ottaa aikaa itselleen. Läheisen sairastuminen voi herättää surua, huolta, turhautumista ja väsymystä, eikä näiden tunteiden kanssa tarvitse jäädä yksin.

Tukea voi saada omalta lähipiiriltä, vertaisilta (esimerkiksi Muistiliiton ja sen jäsenjärjestöjen kautta) ja ammattilaisilta. Jos omat voimat alkavat ehtyä, asiasta kannattaa puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Samalla voidaan selvittää, voisiko muistisairaalle järjestää lisää palveluja ja siten helpottaa myös läheisen kuormitusta. Esimerkiksi kotihoidon palvelujen avulla voidaan tukea muistisairaan toimintakykyä ja myös läheisen jaksamista.

Lue lisää: Muistisairaan omaisella on lupa ottaa aikaa itselleen