Kun muistisairaus etenee, hoivakoti tuo turvaa ja asiantuntevaa hoitoa

Muistisairaudet heikentävät asteittain ihmisen muistia sekä ajattelu- ja toimintakykyä, mikä vaikuttaa merkittävästi arjessa selviytymiseen. Edetessään sairaus voi aiheuttaa hämmennystä, turvattomuutta ja vaikeuksia hahmottaa ympäristöä. Hoivakoti tarjoaa muistisairautta sairastavalle ikääntyneelle turvallisen ympäristön, jossa saatavilla on tarvittavaa apua ja tukea. Arvostava kohtaaminen, rauhallinen ilmapiiri ja ymmärrys sairaudesta ovat keskeisiä hyvinvoinnin tukemisessa.

”Työntekijämme Paula tuossa juuri asteli käytävällä yhden asukkaan kanssa käsikynkässä ja yhdessä lauloivat ’Kaksi vanhaa mummoa marssivat näin’. Hymyilytti ja muistutti, että hoivakodin arjessa on päivittäin upeita hetkiä ja kohtaamisia, jotka ovat merkityksellisiä niin asukkaillemme kuin työntekijöillekin”, oululaisen hoivakoti Rinnekodit Teeren yksikönjohtaja Jaana Vuoti naurahtaa.

Hoivakoti Teeressä asiakkaiden keski-ikä on yli 90-vuotta. Muistisairauksien erityispiirteet näkyvät hoivakodin arjessa päivittäin, mutta ne käsitellään ammattitaidolla.

Tärkeitä työkaluja ammattilaiselle muistisairautta sairastavien asukkaiden yksikössä ovat empatiakyky, arvostava kohtaaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Hyvä saattohoito-osaaminen kannattelee vielä jäljellä olevaa elämää.

”Kuunnellaan asukkaan tunteita ja kunnioitetaan sitä maailmaa, missä hän elää. Jokaisella ikääntyneellä on omanlainen historia ja arvot ja niin saa ollakin”, lähihoitaja Paula Korkiakoski sanoo.

Muistiliiton mukaan 23 000 henkilöä sairastuu muistisairauteen vuosittain  eli muistisairaus on kansantauti siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairaus ei kuitenkaan ole ainoastaan ikääntyneiden sairaus vaan arviolta 600 työikäistä sairastuu siihen vuosittain.t

Kun tuttuuden tunne katoaa

Muistisairauden edetessä ihmisellä saattaa yleistyä kokemus epävarmuudesta ja turvattomuudesta. Tilanteet, joissa henkilö ei tunnista ympäristöään tai edes läheisiään, voivat aiheuttaa hämmennystä ja ahdistusta. Kun tuttuuden tunne katoaa, myös kokemus omasta itsestä ja omasta paikasta maailmassa saattaa horjua.

Kun tuttuuden tunne katoaa, myös kokemus omasta itsestä ja omasta paikasta maailmassa saattaa horjua.

Tämä voi näkyä levottomuutena, pelkona tai vetäytymisenä.

”Jos asukas esimerkiksi kiroilee, se ei välttämättä tarkoita, että hän on paha suustaan. Ehkä hänellä on sanat hukassa, eikä hän siksi pysty kertomaan, että on esimerkiksi kylmä tai kipuja”, Jaana Vuoti kuvailee.

”Työntekijöiltä vaaditaankin laajakatseisuutta eli on ymmärrettävä käyttäytymisen taustalla olevat syyt.”

Tilanteet usein laukeavat yksinkertaisilla teoilla: antamalla aikaa ja pysähtymällä asukkaan vierelle, kädestä kiinni ottamalla tai olkapäätä silittämällä. Tähän voi saada oppia muun muassa validaatio-koulutuksesta, mutta parasta oppia antavat työssä eteen tulevat tilanteet.

”Aina ei tarvitse edes sanoa mitään, kun näkee, miten asukas rauhoittuu, ehkä vähän hymyileekin, kun  stressitaso laskee”, Paula Korkiakoski sanoo.

Turvattomuuden tunnetta voidaan myös ennaltaehkäistä juuri läsnäololla. Parhaimmillaan hoivakodin arki on täynnä pieniä kohtaamisia, joissa välittyvät kunnioitus, lämpö ja halu ymmärtää. Näin syntyy se turvallinen tila, jossa muistisairautta sairastava henkilö saa elää oman näköistään elämää elämänsä loppuun asti.

Hoivakoti tuo turvaa

Muistisairaan siirtyminen hoivakotiin tulee ajankohtaiseksi silloin, kun itsestä huolehtiminen kotona ei enää onnistu. Arjesta voi tulla haastavaa esimerkiksi turvattomuuden tunteen, toistuvien tapaturmien tai yksinäisyyden vuoksi.

Muutto hoivakotiin on parhaimmillaan helpotus niin ikääntyneelle henkilölle kuin hänen läheisilleenkin. Ikääntyneelle itselleen se voi tarkoittaa turvallisuuden ja huolenpidon tunnetta: ”Täällä on ihmisiä, jotka pitävät minusta huolta, vaikka en juuri nyt tietäisikään, missä olen tai mitä minulta odotetaan.”

Myös läheiset kokevat usein muuton helpottavana: ”Tuntuu, ettei enää tarvitse elää jatkuvassa jännityksessä, miettiä, kaatuuko vanhempani taas tai lähteekö hän ulos pakkaseen. Nyt hän on turvassa.”

Ammattitaidolla ikääntyneen tukena

Rinnekodit Teeressä uudet asukkaat saavat täytettäväkseen elämänkaarilomakkeen, jonka avulla ikääntyneen henkilön elämästä saadaan laajempi kuva. Asukkaan tuntemaan oppimisessa myös ikääntyneiden läheisillä on tärkeä rooli.

”Läheiset pystyvät kertomaan asioita, joita muistisairautta sairastava asukas ei enää muista ja senkin tiedon otamme avosylin vastaan”, Paula Korkiakoski sanoo.

Yhteistyö hoivakodin henkilökunnan ja läheisten välillä pyritään pitämään mahdollisimman tiiviinä ja läpinäkyvänä.

Meillä hoivakodin työntekijöillä on ammattitaidon tuomaa osaamista, jota hyödyntäen voimme helpottaa läheisten huolia ja vastata heidän kysymyksiinsä.

”Muistisairauksista löytyy paljon tietoa, joten uskon läheisten olevan tietoisia siitä jo ennen kuin heidän läheisensä meille muuttaa. Mutta on ymmärrettävää, että ikääntymisen ja sairauksien tuomat asiat aina välillä pohdituttavat ja siksi haluankin meillä vaalia ilmapiiriä, jossa puolin ja toisin on helppo tulla juttelemaan”, Jaana Vuoti sanoo.

”Oma  läheinen on se kaikkein tärkein, jota sydämellään kantaa ja asioita katsoo siitä näkökulmasta. Meillä hoivakodin työntekijöillä on ammattitaidon tuomaa osaamista, jota hyödyntäen voimme helpottaa läheisten huolia ja vastata heidän kysymyksiinsä.”

Tutustu lisää Rinnekodit Teereen tästä linkistä.

Teksti: Johanna Haaga-Shrestha, viestinnän asiantuntija

Kuvat: Jori Turpeinen, Freimi Visuals