Julkisen ja yksityisen yhteistyö on paras tae laadukkaalle sote-palvelulle
Rinnekotien palvelujohtajat Hanna Ekman ja Veli-Pekka Karri muistuttavat Helsingin Sanomissa (18.10.) julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että asetelma, jossa vertaillaan julkista ja yksityistä vastakkain, ei kannusta yhteistyöhön tai kehitä järjestelmää.
Helsingin Sanomien jutussa (8.10.) kerrottiin, että Muhokselle avatut yksityiset lastensuojeluyksiköt ovat esimerkki säästöistä, joita julkinen toimija saa omalla tuotannolla. Ei tulisi uutisoida, että julkinen on halpaa ja yksityinen kallista, jos ei ole esittää laskelmia. Niitä ei jutussa nyt ollut.
Esimerkiksi Hyvinvointiala Hali ry on omassa selvityksessään päätynyt päinvastaiseen tulokseen ikähoivan palvelujen osalta: vuoden 2024 loppupuolella uutisoidun (esimerkiksi HS 13.9.2024) selvityksen mukaan julkisen palvelutuntuottajan hoivapalvelu on keskimäärin viidenneksen kalliimpaa kuin ostopalveluna yrityksistä tai järjestöistä hankittu hoivapalvelu.
Suomessa on käytössä monituottajamalli sote-palveluissa. Asetelma, jossa vertaillaan julkista ja yksityistä vastakkain, ei kannusta yhteistyöhön. Todellisuudessa hyvinvointialueet tuskin pärjäisivät kokonaan ilman yksityisiä toimijoita. Monituottajamalli mahdollistaa sen, että sopiva palvelu valitaan asiakkaiden tarpeiden mukaan – yksi malli ei sovi kaikille. Yhteistyö ja kilpailu julkisen ja yksityisen sektorin välillä kirittävät molempia kehittämään toimintaansa, mikä näkyy parempana palveluna kansalaisille.
Julkisen ja yksityisen toimijan palveluntuottamisen kriteerit eivät ole samat. Tämä luo harhan, että julkinen olisi yksityistä halvempaa. Yksityisen palveluntuottajan toimintaa valvotaan tarkasti, ja toiminnasta raportoidaan hyvinvointialueille sovitusti. Hyvinvointialueiden itse tuottamaa palvelua ei valvota tai mittaroida samalla tavalla. Palveluntuottamisen kriteerien tulisikin olla kaikille samat ja vertailukelpoiset.
Palveluntuottamisen kriteerien tulisi olla kaikille samat ja vertailukelpoiset.
Osallistuessaan julkisiin kilpailutuksiin yksityinen toimija tekee tarkkaa kustannuslaskentaa ja tietää palvelujen todelliset kustannukset. Julkisen sektorin kustannusrakenteen läpinäkyvyys ja todellinen vertailu yksityiseen sen sijaan usein puuttuvat. Kuten HS:n jutussa todettiin, julkinen palveluntuottaja ei voi mennä konkurssiin.
Jutussa nostettiin esiin kattohinnat, mutta ne eivät ole ratkaisu hyvinvointialueiden säästöpaineisiin. Ne voivat johtaa siihen, että palvelun laatu kärsii ja innovatiiviset, vaikuttavat ratkaisut jäävät toteutumatta. Palvelujen hinta ei saa olla ainoa valintakriteeri. Vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys ja henkilöstön osaaminen ovat vähintään yhtä tärkeitä.
Monituottajamalli, jossa julkinen ja yksityinen toimivat rinnakkain samoilla pelisäännöillä, on paras tae laadukkaalle, vaikuttavalle ja kustannustehokkaalle sote-palvelulle. Tarvitsemme rohkeutta vertailla avoimesti ja kehittää järjestelmää, jossa asiakkaan etu ja palvelun laatu ovat aidosti keskiössä. Hyvinvointialueilla eletään taloudellisesti vaikeita aikoja, ja jo sen vuoksi tulisi vastakkainasettelun sijaan lisätä yhteistyötä parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi.
Lue Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus (HS 18.10.2025)
Hanna Ekman ja Veli-Pekka Karri työskentelevät Rinnekodeilla palvelujohtajina.
Hanna Ekman ja Veli-Pekka Karri työskentelevät Rinnekodeilla palvelujohtajina.
