Hyppää sisältöön
Ajankohtaiset | Artikkeli

Työstä iloa eläkkeellä

Aili valmistui vuonna 2004 Suomen Diakoniaopistosta lähihoitajan ammattiin. Siitä lähtien hän on työskennellyt Asunto ensin -yksikkö Rinnekodit Alppituvassa. Nyt 74-vuotias Aili jäi eläkkeelle kuusi vuotta sitten, mutta laakereilleen hän ei jäänyt lepäämään.

”Töiden jatkaminen oli itsestäänselvyys, sillä yhteisöön kuuluminen on minulle tärkeää – olen sosiaalinen ja haluan olla ihmisten kanssa.”

Ailille oli itsestään selvää jatkaa työuraa niin kauan, kuin kunto sallii ja intoa riittää.

Aili tekee täysiaikaista työviikkoa 6–7 kuukautta vuodessa pitäen kesäisin taukoa. Silloin hän matkustelee ja viettää aikaa ystäviensä kanssa. Iltavuoroja hän tekee harvoin, jotta voi viettää aikaa eläkkeelle jääneen puolisonsa kanssa.

Yhteisöön kuulumisen lisäksi auttaminen tuo Ailin arkeen merkityksellisyyttä.

”Työ on minulle sydämen asia ja vapaapäivinäkin näen usein unta työstäni ja asiakkaistani. Ajaessani työpaikan pihalle minusta tuntuu, kuin tulisin toiseen kotiini”, Aili kuvailee.

Hoitajan ura kutsumuksena

Ennen uraa hoitoalalla Aili opiskeli Moskovan yliopistossa viisivuotisen insinööri-mekaanikon tutkinnon ja työskenteli Siperiassa lentokentällä. Siperiaan hän muutti alun perin rakkauden perässä.

”Lentokenttä oli käytännössä katsoen ainoa työpaikka, joka Siperiassa tuolloin oli, joten ala valikoitui sen mukaan. Työ oli kuitenkin opettavaista, sillä toimin ison tiimin esihenkilönä, ja korjasin myös itse lentokoneita ja helikoptereita.”

Hoitoala on kuitenkin ollut aina Ailille läheinen, olihan hän ennen insinööritutkintoa opiskellut terveysalaa. Niinpä muuttaessaan Suomeen 45-vuotiaana hän hakeutui lähihoitajan opintoihin ja on sillä tiellä edelleen.

Ikä tuo näkemystä ja kokemusta

Alppituvassa Ailin esihenkilönä ja yksikönjohtajana työskentelee Ria Timonen. Ria kertoo Alppituvan tiimin olevan monimuotoinen. Siellä työskentelee eri-ikäisiä osaajia – nuorimmat työntekijät ovat 18-vuotiaita, vanhin keikkalainen 85-vuotias. Ria kertoo Ailin tuovan tiimiin vakautta, luotettavuutta ja jatkuvuutta.

Aili tuntee alan ja talon tavat, hän on varma tekijä eikä hätkähdä herkästi mistään. Hänellä on hieno tapa kohdata niin asiakkaat kuin muutkin työyhteisön jäsenet.

“Alppitupa on ikääntyneiden yksikkö, ja Ailin kokemus ja kyky havainnoida asiakkaitamme ja peilata sitä omaan elämänkokemukseensa auttaa myös nuorempia oppimaan lisää. Nuoret taas tuovat työyhteisöömme uutta, alan viimeisintä tietoa. Monimuotoinen työyhteisö on rikkaus ja se mahdollistaa toisiltamme oppimisen monella tasolla”.

Ria kertoo Ailin olevan pidetty ja tärkeä osa työyhteisöä.

Aili kertoo kohtaamisen ja vuorovaikutuksen olleen merkityksellistä kaikissa työtehtävissään, myös esihenkilön tehtävässä Siperian lentokentällä.

”Lämpö ja läsnäolevuus muita kohtaan ovat vahvuuksiani ja niistä olen hyötynyt kaikissa työtehtävissäni. Alppituvalla olen muodostanut hyviä suhteita asiakkaisiini, joista osa on asunut täällä yhtä kauan, kuin minä olen ollut täällä töissä.”

Ailin luonteva tapa olla asiakkaiden kanssa näkyy myös työkavereille.

”Ailin vapaapäivinä asiakkaamme kyselevät ja odottavat, että hän tulee taas töihin”, Ria kertoo iloisena.

Aili esiintyy artikkelissa etunimellään toiveestaan.

Teksti ja kuvat: Leena Åkerberg, viestintäpäällikkö

Asunto ensin Rinnekodit rekrytoi