Arvostava kohtaaminen edistää hyvinvointia
Kun ihmiset kohtaavat toisensa ilman ennakkoluuloja ja kuunnellen, voidaan välttyä monilta väärinkäsityksiltä. Arvostava kohtaaminen edistää sekä työntekijöiden että asiakkaiden hyvinvointia. Artikkeli on osa kuusiosaista Erityisen hyviä osaajia -sarjaamme.
Muutama vuosi sitten eräs naapuri tuli käymään Rinnekodit Sillassa, koska hän oli huolissaan naapurustosta. Rinnekodit oli hiljattain avannut Sillan Helsingin Kurkimäkeen, ja monilla naapuruston asukkailla oli epäluuloja sitä kohtaan. Sillan asukkaat ovat pitkäaikaisasunnottomia, ja monella on lisäksi päihde- tai mielenterveyshaasteita.
Vertaisohjaaja Juha Huimala otti vieraan vastaan, keitti kahvit ja jutteli tämän kanssa toista tuntia.
Lopulta naapuri lähti kotiinsa huojentuneena, kun oli saanut kuulla, mistä Sillassa on kysymys.
”Ymmärrän hyvin, että hän oli huolissaan. Kuitenkin ihmisten ennakkoluulot lieventyvät aina, kun heille kertoo faktoja asukkaistamme ja toiminnastamme”, Huimala sanoo.
Siksi Huimala pyrkii aina lisäämään ihmisten ymmärrystä toisistaan.
”Kohtaamiset ovat paras tapa vähentää asukkaisiin kohdistuvaa stigmaa ja purkaa stereotypioita.”
Tervehdi, kuuntele ja karsi ennakkoluulot
Palveluyksikön johtaja Tiia Tiryaki nyökkäilee, kun Juha Huimala kertoo kohtaamisestaan naapurin kanssa. Tapaaminen on malliesimerkki siitä, kuinka ihmiset kannattaa kohdata: kuunnellen ja ymmärtäen.
”Juuri tuollainen vieraanvaraisuus on tärkeää kohtaamisessa. Juha otti ihmisen huolineen positiivisella tavalla vastaan.”
Tiryaki työskentelee Oulussa Rinnekodit Kasvunkoti Kanervassa, jossa asuu kehitysvammaisia ja autismikirjon lapsia. Hän on mukana Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien Arvostavan kohtaamisen hankkeessa. Hanke kehittää koko konsernin työntekijöiden vuorovaikutustaitoja sekä tukee esihenkilöitä ja henkilöstöä rakentamaan yhtenäistä toimintakulttuuria, vahvistamaan asiantuntijuutta ja kehittämään vuorovaikutustaitoja myös haastavissa tilanteissa.
”Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja tukea vuorovaikutuskulttuuria, jossa moninaisuus ja yhdenvertaisuus näkyvät arjen teoissa ja jokainen kokee tulevansa arvostetuksi”, Tiryaki kertoo.
Työntekijöillä on monenlaisia kohtaamisia päivittäin. He tapaavat kollegoja, esihenkilöitä, asukkaita, asiakkaita, omaisia, naapureita, työnhakijoita, yhteistyökumppaneita ja niin edelleen. Sekä Tiryakin että Huimalan kohtaamiset ovat pääasiassa myönteisiä, mutta joskus niihin mahtuu myös välipitämättömyyttä ja kielteisiä tunteita.
Onneksi kohtaamisen onnistumiseen voi jokainen vaikuttaa. Huimalan mielestä tärkeintä on pyrkiä tiputtamaan omat ennakkoluulot pois, kuunnella ja olla läsnä.
”Meidän asukkaamme eivät ole välttämättä koskaan elämässään tulleet aidosti kuulluiksi. Heitä ei voi kuunnella puolivillaisesti niin, että samaan aikaan tekee jotain muuta. He kyllä aistivat epäaidon kohtaamisen.”
Meidän asukkaamme eivät ole välttämättä koskaan elämässään tulleet aidosti kuulluiksi.
Tiryaki on samaa mieltä. Hänkin korostaa kuuntelemista ja läsnäoloa. Toisaalta joskus kohtaamisen onnistuminen on kiinni vielä pienemmistä asioista.
”Se lähtee ihan perusasioista eli tervehtimisestä, äänenpainoista ja siitä, miten ottaa kontaktia. Niillä voi saada paljon hyvää tai toisaalta myös pahaa aikaan.”
Anna palautetta reilusti
Myös palautekulttuuri on tärkeä osa arvostavaa kohtaamista. Etenkin korjaavan palautteen antaminen voi olla vaikeaa.
Jos jokin asia vaivaa tai ärsyttää, Tiia Tiryaki kehottaa ottamaan asian puheeksi reilusti ja asialähtöisesti. On myös aina parempi kysyä, kuin olettaa.
”Toiselle voi sanoa vaikka, että minua jäi mietityttämään tämä asia tai että minusta tuntuu nyt kurjalta. Usein voi myös kysyä, että ymmärsinkö nyt oikein sen, mitä sanoit.”
Selvittämättömistä asioista syntyy helposti väärinkäsityksiä, ja ne taas jäävät elämään.
Selvittämättömistä asioista syntyy helposti väärinkäsityksiä.
”Kannattaa ihan tietoisesti välttää tekemästä olettamuksia toisen pyrkimyksistä. Se johtaa helposti ylitulkitsemiseen ja yleistämiseen”, Tiryaki sanoo.
”Juuri näin. Lisäksi palautteessa pitää pysyä asiassa eikä mennä henkilökohtaisuuksiin”, Juha Huimala lisää.
Molemmat ovat sitä mieltä, että vaikeat asiat kannattaa ottaa puheeksi mahdollisimman pian.
Harjoittele ottamaan vastaan palautetta
Jos korjaavan palautteen antaminen antaminen voi olla vaikeaa, niin vaikeaa on usein myös palautteen vastaanottaminen. Sitäkin kannattaa harjoitella.
”Ei kannata vastata tunteella, vaan jälleen kuunnella ensin, mitä toinen sanoo. Palautetta ei myöskään kannata ottaa kritiikkinä omaa persoonaansa kohtaan”, Tiia Tiryaki sanoo.
Ei kannata vastata tunteella, vaan kuunnella ensin, mitä toinen sanoo.
Juha Huimala täydentää muistuttamalla, että ihmiset ovat erilaisia.
”Meillä kaikilla voi olla sama tavoite siitä, mihin työllämme pyrimme, mutta joskus toimintatavat ovat erilaisia. Se voi aiheuttaa kahnauksia, mutta ne ovat kasvattavia.”
Huimala on huomannut, että joskus hyvin pieniäkin asioita viedään esihenkilölle sen sijaan, että ne selvitettäisiin kollegojen kesken. Myös Tiryaki tunnistaa tämän. Hän korostaa, että esihenkilön tehtävä on tukea työntekijöitä ja asiasta kuin asiasta pitää voida puhua. Silti työyhteisölle on usein parempi, että pienet asiat selvitetään suoraan asianosaisten kesken. Sekin kuuluu arvostavaan kohtaamiseen.
Kohtaamisen taitoja kaikille työntekijöille
Tiia Tiryakilla ja monilla muillakin Rinnekotien työntekijöillä on sote-alan koulutus, jossa opetetaan kohtaamista. Ei kuitenkaan kaikilla. Esimerkiksi Juha Huimala on koulutukseltaan kokki ja valtiotieteiden maisteri.
”Minulla on myös pitkä vankila- ja päihdehistoria. Kohtaan ihmisiä omalla persoonallani”, hän kertoo.
Huimalan mielestä työssä on etua siitä, että asukkaat tietävät hänen taustansa. Keskustelut muodostuvat usein hedelmällisiksi, rehellisiksi ja suoraviivaisiksi, koska toinen osapuoli tietää, mistä hän puhuu.
“Tällöin asioita ei ole tarpeen esittää paremmassa valossa. Turha kaunistelu ja oman toiminnan oikeuttaminen on toki ymmärrettävää, mutta johtaa helposti harhapoluille.”
Sillassa Huimala on saanut empatiataitoihin ja yhteisön rakentamiseen liittyvää koulutusta, ja tulevana syksynä arvostavan kohtaamisen oppeja jaetaan kaikille Rinnekotien työntekijöille.
Tiia Tiryaki on jo jalkauttanut oppeja omassa yksikössään. Tiimipalavereissa pidetyissä työpajoissa on käsitelty esimerkiksi empatiaa.
”Kollegat toivat hienosti esille sen, että empatia ei ole vain toisen tukemista vaikeassa tilanteessa, vaan se on myös hyvien asioiden ja onnistumisten jakamista.”
Hyvä meininki auttaa jaksamaan
Sillä, miten työyhteisön jäsenet kohtaavat toisensa, on suora yhteys työssä jaksamiseen ja viihtymiseen.
”Meidän alallamme on paljon kuormittavia tekijöitä. Hyvä, keskusteleva työyhteisö auttaa kuitenkin jaksamaan haastavissakin tilanteissa. Silloin on myös helpompi kokea onnistumisen tunteita”, Tiia Tiryaki sanoo.
Hyvä, keskusteleva työyhteisö auttaa jaksamaan haastavissakin tilanteissa.
Juha Huimala muistuttaa, että kollegojen keskinäinen hyvä henki heijastuu suoraan asukkaisiin.
”Kun me työntekijät olemme hyvää pataa keskenämme, myös asukkaat näkevät, mikä on normaali tapa kommunikoida.”
Hyvä, luottamuksellinen suhde asukkaan kanssa auttaa myös työssä. Jos eteen tulee vaikeita asioita, niitä on helpompi selvittää, kun luottamus on kunnossa.
Mikään ei kuitenkaan säily itsestään, vaan myös työelämän suhteita pitää hoitaa, vaalia ja viedä eteenpäin.
Huimalan ja Tiryakin ajatukset kohtaamisesta ovat hyvin samanlaiset, vaikka he tekevät työtä erilaisten asukkaiden parissa ja ovat erilaisissa tehtävissä.
”Toisen ihmisen kohtaaminen ja arvostaminen ei ole jakkarasta kiinni”, Huimala tiivistää.
Tukea haastavissa elämäntilanteissa
Asunto ensin -asumisyksikkö Rinnekodit Silta tarjoaa tuettua asumista pitkäaikaisasunnottomille helsinkiläisille. Työntekijöillä on vahvaa osaamista asukkaiden tukemiseen ja auttamiseen, ja he saavat työhönsä säännöllisesti lisäkoulutusta. Tutustu Siltaan täällä.
Sijaishuoltoyksikkö Rinnekodit Kasvunkoti Kanerva tarjoaa pitkäaikaista, ympärivuorokautista lastensuojelupalvelua kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille Oulussa. Työntekijät ovat erikoistuneet käyttämään erilaisia apuvälineitä ja kommunikaatiota tukevia menetelmiä, kuten kommunikointikansiota, sosiaalisia tarinoita ja viittomia. Tutustu Kasvunkoti Kanervaan täällä.
Artikkeli on osa Rinnekotien kuusiosaista Erityisen hyviä osaajia -juttusarjaa. Sarjassa esittelemme työntekijöidemme monipuolista osaamista eri palveluissamme. Sarjan edellisessä osassa käsittelimme kinestetiikkaa – voit lukea jutun tästä linkistä.
Teksti: Anne Ignatius / Noon Kollektiivi
Kuvat: Susanna Kekkonen / Noon Kollektiivi ja Teija Soini
