Itsemääräämisoikeus toteutuu arjen pienissä valinnoissa
Mitä puen tänään päälleni? Mihin suuntaan lähden kävelylle? Asiakkaan itsemääräämisoikeus (IMO) näkyy arjen tilanteissa, mutta sen toteutuminen vaatii toisinaan pohdintaa. Rinnekotien IMO-yhteyshenkilöt ja IMO-työryhmä tukevat henkilöstöä itsemääräämisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaisen oikeutta määrätä omasta elämästään ja päättää itseään koskevista asioista. Rinnekotien yksiköissä itsemääräämisoikeus toteutuu jokapäiväisissä arjen tilanteissa ja valinnoissa.
Rinnekodit Viljalan ohjaaja ja IMO-yhteyshenkilö Teija Tepponen työskentelee autismikirjon henkilöiden parissa. Hänen mukaansa itsemääräämisoikeus näkyy konkreettisesti tilanteissa, jotka saattavat muiden näkökulmasta vaikuttaa hyvinkin pieniltä.
”Asiakas päättää, mitä vaatteita pukee päälleen, mitä hän haluaa syödä iltapalaksi tai käykö hän saunassa vai suihkussa”, Tepponen kuvailee.
Pienryhmäkoti Aadan ja Islan erityisohjaaja ja IMO-yhteyshenkilö Anna Vanhanen työskentelee kehitysvammaisten ja autismikirjolla olevien lasten ja nuorten kanssa. Hänelle itsemääräämisoikeuden ytimessä on se, että asiakkaan mielipiteillä ja toiveilla on merkitystä ja ne otetaan huomioon.
”Meidän tehtävämme on tukea asiakasta päätöksenteossa, ei tehdä päätöksiä hänen puolestaan silloin, kun se ei ole välttämätöntä”, hän kertoo.
IMO-yhteyshenkilö pitää asiakkaan oikeuksia esillä
Jokaisessa Rinnekotien yksikössä on vähintään yksi nimetty IMO-yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön tehtävänä on tukea itsemääräämisoikeuden toteutumista yksikön arjessa sekä toimia linkkinä yksikön ja IMO-työryhmän välillä.
IMO-yhteyshenkilö esimerkiksi tukee ja perehdyttää henkilöstöä, auttaa asiakkaiden IMO-arviointien tekemisessä ja opastaa rajoitustoimenpiteitä koskevissa kirjauksissa.
Teija Tepposen mukaan IMO-yhteyshenkilön tehtävänkuva on laaja.
”Teen IMO-asioissa yhteistyötä yksikön johtajan ja yksikön työntekijöiden kanssa. Jaan tietoa ja ylläpidän yksikössä keskustelua itsemääräämisoikeudesta.”
Anna Vanhanen pitää yhteyshenkilön tärkeänä tehtävänä asiakkaiden osallisuuden vahvistamista.
”Pyrin herättämään keskustelua siitä, miten voimme entistä paremmin lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja”, Vanhanen kertoo.
Kun asiakkaan toive ja hyvinvointi ovat ristiriidassa
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen vaatii usein tasapainoilua. Pohdintaa vaativia tilanteita tulee vastaan erityisesti silloin, kun asiakkaan oma toive on ristiriidassa hyvinvointi- tai turvallisuusnäkökulman kanssa.
Teija Tepponen muistuttaa, että asiakkaalla on oikeus tehdä myös sellaisia päätöksiä, joita työntekijä tai muut asiakkaan lähipiirissä olevat henkilöt eivät itse pitäisi parhaana mahdollisena valintana, kunhan päätös ei vaaranna asiakkaan terveyttä tai turvallisuutta.
Tepponen kertoo tästä esimerkin: Asiakas halusi mennä omaan asuntoonsa nukkumaan kellonajasta riippumatta ja nukkui paljon myös päiväaikaisessa toiminnassa. Vähitellen vuorokausirytmi kääntyi niin, että asiakas valvoi öisin.
Tällaisissa tilanteissa työyhteisö etsii ratkaisuja yhdessä ja kokeilee erilaisia toimintatapoja. Jos ratkaisua ei löydy, yksikkö voi olla yhteydessä IMO-työryhmään. Työryhmä tuo pohdintaan uusia näkökulmia ja ehdotuksia siitä, mitä tilanteessa voisi tehdä tai kokeilla.
Näin kävi tässä tilanteessa: Ratkaisua lähdettiin etsimään yhdessä IMO-työryhmän ja päiväaikaisen toiminnan kanssa. Kysymys ei ollut vain siitä, miten asiakkaan unirytmi saataisiin arjen sujumisen kannalta paremmaksi. Olennaista oli pohtia, miten asiakasta voitaisiin tukea säännöllisempään vuorokausirytmiin hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen.
Anna Vanhasen työssä lasten ja nuorten parissa arviointia vaativia tilanteita ovat etenkin ne, jolloin nuoren oma toive ja hänen tai muiden turvallisuus ovat ristiriidassa. Joskus myös asiakkaan oman tahdon selvittäminen voi olla haastavaa, jos hän kommunikoi vähän tai käyttää vaihtoehtoisia kommunikointikeinoja.
”Nämä tilanteet vaativat yhteistyötä asiakkaan, läheisten ja henkilöstön välillä sekä jatkuvaa pohdintaa siitä, mikä tukee parhaiten asiakkaan oikeuksia ja hyvinvointia.”
Läheiset voivat olla tärkeä tuki asiakkaan oman tahdon selvittämisessä. He tuntevat usein asiakkaan hyvin ja voivat auttaa ymmärtämään hänen tapojaan ilmaista itseään. Vaikka läheisiä kuunnellaan, keskiössä on aina asiakkaan oma näkemys.
Kysymyksiä ei tarvitse ratkoa yksin
IMO-yhteyshenkilöt saavat työhönsä tukea Rinnekotien IMO-työryhmältä. Työryhmä kouluttaa IMO-yhteyshenkilöt ja tarjoaa henkilöstölle neuvontaa muun muassa sähköpostitse, Teamsin IMO-foorumilla, tukitunneilla ja yksikkökohtaisilla käynneillä.
Teija Tepponen on toiminut IMO-yhteyshenkilönä noin viiden vuoden ajan. Osaaminen on karttunut perehdytyksen lisäksi kyselemällä, keskustelemalla ja itse asioihin perehtymällä. Myös Anna Vanhanen kuvaa oppimista jatkuvaksi: itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä tulee vastaan hyvin erilaisissa tilanteissa.
Molemmat pitävät tärkeänä mahdollisuutta pohtia haastavia tilanteita yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.
”IMO-työryhmältä saa ulkopuolista näkemystä sekä ideoita siihen, mitä voisi tehdä tai kokeilla – usein sellaisia, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi”, Tepponen kertoo.
IMO-työryhmä auttaa arjen kysymyksissä
Rinnekotien moniammatillinen IMO-työryhmä tukee yksiköitä itsemääräämisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Työryhmä vastaa myös muun muassa ohjeistuksista, perehdytyksestä ja koulutuksesta. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden tarvetta.
Sosiaalityöntekijä Anne Rintamäki antaa esimerkkejä kysymyksistä, joita IMO-työryhmässä ratkotaan.
- Asiakas käyttää puhelinta öisin ja vuorokausirytmi häiriintyy. Saako puhelimen ottaa yöksi pois? Ei ilman asiakkaan suostumusta. Sen sijaan asiakkaan kanssa voidaan neuvotella esimerkiksi siitä, voisiko puhelin olla yön ajan suljettuna tai voisiko hän itse antaa sen ohjaajan haltuun yöksi.
- Asiakas ei halua osallistua omien arjen askareidensa tekemiseen. Tehdäänkö ne hänen puolestaan? Asiaan voidaan palata myöhemmin tai tekemistä voidaan kokeilla toisen työntekijän kanssa. Asiakasta voidaan myös motivoida ehdottamalla, että vähemmän mieluisan tehtävän jälkeen tehtäisiin jotakin asiakkaalle mieluisaa.
- Asiakas ostaa viikon ruoiksi lähinnä herkkuja. Voiko hänen valintoihinsa puuttua terveyssyistä? Syömistä ei lähtökohtaisesti voi rajoittaa. Asiakkaan kanssa voidaan kuitenkin keskustella herkkujen syömisen vaikutuksista ja tarjota terveellisempiä vaihtoehtoja.
- Asiakas ei noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Voiko sen seurauksena perua esimerkiksi seuraavan päivän harrastuksen? Ei. Rangaistuksen sijaan voidaan miettiä onnistumisista palkitsemista. Pelisäännöt sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja asiakkaalla on myös oikeus perua tekemänsä sopimus.
Kokosimme yhteen tietoa itsemääräämisoikeudesta. Tutustu Itsemääräämisoikeus on jokaisen oikeus -verkkosivuun.
