Usein kysyttyä asunnottomuudesta
Kokosimme tälle sivulle tietoa asunnottomuudesta, Asunto ensin -mallista, syistä asunnottomuuden taustalla ja siitä, miten asunnottomuus voidaan Suomesta poistaa.
1. Kuka on asunnoton?
Asunnoton on henkilö, joka elää ilman pysyvää asuntoa. Asunnottomiin kuuluvat ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat. Myös vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa, luetaan asunnottomiksi. Lisäksi asunnottomiksi luetaan tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät.
Vuonna 2025 Suomessa oli 4 579 yksinelävää asunnotonta. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 306. Pitkäaikaisasunnoton on henkilö, joka on ollut asunnoton yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden tai jolla on ollut toistuvia asunnottomuusjaksoja viimeisen kolmen vuoden aikana.
Lue lisää:
2. Mitkä ovat yleisempiä syitä asunnottomuuteen?
Asunnottomuuteen ei ole yhtä syytä. Asunnottomuuden taustalla voi olla esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, työttömyyttä, velkaantumista, ihmissuhteiden päättymistä, sairautta, mielenterveys- tai päihdeongelmia sekä se, että kohtuuhintaista asuntoa ei löydy. Usein ihminen ajautuu asunnottomuuteen monen syyn yhteisvaikutuksesta.
Myös yhteiskunnan rakenteilla on merkitystä. Esimerkiksi asumisen hinta, sosiaaliturvan taso sekä palvelujen ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus vaikuttavat siihen, kuinka helposti asunnottomaksi päädytään ja kuinka helppoa asunnottomuudesta on päästä pois.
Lue lisää: Kadulla ei kuntoudu – näillä keinoilla asunnottomuus poistetaan
3. Onko asunnottomuus ihmisen oma syy?
Asunnottomuuteen voivat johtaa monet syyt. Osa näistä liittyy ihmisen henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen, osa yhteiskunnan rakenteisiin. Esimerkiksi pienituloisuus, työttömyys, terveyteen liittyvät vaikeudet, kohtuuhintaisten asuntojen puute sekä velkaantuminen voivat lisätä asunnottomuuden riskiä.
Asunnottomuutta voidaan ehkäistä ja vähentää yhteiskunnallisilla ratkaisuilla ja oikea-aikaisella tuella erilaisissa elämäntilanteissa.
Lue lisää: Kadulla ei kuntoudu – näillä keinoilla asunnottomuus poistetaan
4. Onko kaikilla asunnottomilla päihdeongelma?
Ei. Asunnottomuutta kokevat ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä eikä kaikilla ole päihdeongelmaa.
Osalla asunnottomuutta kokevista on päihde- tai mielenterveysongelmia. Silloin on tärkeää, että ihminen saa haasteisiinsa apua. Palvelujen pitää vastata ihmisen yksilölliseen tilanteeseen. Päihdesairaus voi vaikeuttaa asunnon saamista, ja toisaalta kadulla ei varmasti kuntoudu sairaudesta. Eli oma koti ja tarvittavaa tukea pitäisi saada yhtäaikaisesti.
Lue lisää:
- Kadulla ei kuntoudu – näillä keinoilla asunnottomuus poistetaan
- Luova ratkaisu yhteiskunnalliseen haasteeseen: Asunto ensin -malli
5. Voidaanko asunnottomuus poistaa?
Asunnottomuus voidaan poistaa. Suomessa asunnottomuus väheni pitkään, ja erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä saavutettiin merkittäviä tuloksia. Yksi tärkeimmistä keinoista tässä työssä on ollut Asunto ensin -malli, jota Diakonissalaitos on ollut kehittämässä ja jonka kehittämistä Rinnekodit nyt jatkaa.
Asunnottomuuden poistaminen edellyttää, että tarjolla on kohtuuhintaisten asuntojen lisäksi asunnottomuuden ennaltaehkäisyä sekä ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin sopivaa tukea ja palveluja.
Asunnottomuuden ehkäiseminen edellyttää, että ihminen saa apua ajoissa. Vuokravelkoihin, toimeentulon ongelmiin ja asumisen häiriöihin on päästävä puuttumaan ennen asunnon menettämistä. Tähän tarvitaan esimerkiksi tehokkaampaa asumisneuvontaa, kotiin vietävää tukea ja keinoja vuokranmaksun turvaamiseen.
Viime vuosina asunnottomuus on kääntynyt kasvuun, mutta uskomme, että suunta on mahdollista kääntää.
Lue lisää: Asunnottomuus voidaan poistaa, mutta se vaatii jälleen yhteisiä tekoja
6. Miten asunnottomuutta voidaan ehkäistä?
Asunnottomuutta voidaan ehkäistä tarjoamalla tukea asumisen ongelmiin mahdollisimman varhain, eli ennen kuin ihminen menettää kotinsa. Tukea voidaan tarvita esimerkiksi arjen hallintaan, talouteen tai vuokra-asumisen taitoihin.
Asumisen aikainen tuki voi ehkäistä häätöjä ja asunnottomuuden uusiutumista. Tuetussa asumisessa ihminen asuu omassa vuokra-asunnossa, mutta saa tukea ja ohjausta asumiseen liittyvissä asioissa. Tuen tavoitteena voi olla esimerkiksi vahvistaa arjen elämänhallintaa, vuokra-asumisen edellyttämiä taitoja ja sosiaalista osallisuutta.
Lue lisää:
7. Miksi asunnottomuus on lisääntynyt viime vuosina Suomessa?
Asunnottomuus laski Suomessa 12 vuotta peräkkäin, aina vuoteen 2023 asti. Syyksi on nähty etenkin Asunto ensin -periaatteen vakiintuminen valtakunnallisten asunnottomuusohjelmien myötä osaksi suomalaista asunnottomuustyötä.
Asunnottomuus kääntyi Suomessa vuonna 2024 kasvuun ja kasvoi edelleen vuonna 2025. Vuonna 2025 Suomessa oli 4 579 yksinelävää asunnotonta. Yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi edellisvuodesta 20 prosenttia, pitkäaikaisasunnottomien määrä 29 prosenttia.
Kuntien arvioiden mukaan kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa sosiaaliturvan muutokset, elin- ja asumiskustannusten nousu, työttömyys, talousvaikeudet ja vuokranmaksuongelmat. Myös päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen ja vaikeutuminen vaikuttaa asunnottomuuden taustalla.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä, mutta hallitusohjelmasta ei löydy mainintaa Asunto ensin -mallista. Näyttää siltä, että tavoite ei toteudu, vaan asunnottomuus on päinvastoin lisääntynyt.
Lue lisää:
- Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus: Asunnottomat 2025
- Luova ratkaisu yhteiskunnalliseen haasteeseen: Asunto ensin -malli
- Ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä
8. Mikä on Asunto ensin -malli?
Asunto ensin -mallissa asunto nähdään perusoikeutena, jota ei tarvitse ansaita. Jokaisella ihmisellä on oikeus asuntoon, tukeen, ohjaukseen, hoitoon ja hoivaan esimerkiksi päihteidenkäytöstä riippumatta. Kun asuminen on vakaalla pohjalla, ihmistä on helpompi tukea muissa elämäntilanteeseen liittyvissä haasteissa.
Vaikka Asunto ensin -mallissa päihteettömyys ei ole asumisen ehto, ihmistä voidaan silti tukea päihteiden käytön vähentämisessä ja kannustaa päihteettömyyteen, jos hän on siihen itse halukas.
Lue lisää: Asunto ensin -asumispalvelut
9. Millaista tukea asunnottomuutta kokenut ihminen voi tarvita asumiseen?
Asunnottomuutta kokeneiden ihmisten tuen tarpeet vaihtelevat. Apua voidaan tarvita esimerkiksi arjen hallintaan, talouteen, mielenterveyteen tai päihteiden ongelmakäyttöön liittyen.
Toiselle riittää kotiin vietävä kevyt tuki, toinen tarvitsee tukea arjen askareissa, kolmas ympärivuorokautista apua. Rinnekodit tarjoaa näitä kaikkia: tuettua asumista, tuettua asumista keskitetyssä yksikössä, yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista.
Lue lisää: Asunto ensin -asumispalvelut
10. Miksi Asunto ensin -malli on toiminut Suomessa?
Suomessa asunnottomuuden vähentämiseen on sitouduttu pitkäjänteisesti. Sekä valtio, kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt, palveluntuottajat että muut toimijat ovat tehneet työtä yhteisen tavoitteen eteen. Asunto ensin -periaate vakiintui valtakunnallisten asunnottomuusohjelmien myötä osaksi suomalaista asunnottomuustyötä 2000- ja 2010-luvuilla.
Etenkin pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni 12 vuotta putkeen aina vuoteen 2023 asti, mutta vuonna 2024 asunnottomuus kääntyi Suomessa nousuun.
Erityisesti nuorten, mielenterveyskuntoutujien ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten asunnottomuus on kasvussa.
Lue lisää: Luova ratkaisu yhteiskunnalliseen haasteeseen: Asunto ensin -malli
11. Mitä asunnottomuuden poistaminen Suomessa vaatii?
Asunnottomuuden poistaminen vaatii monia toimija. Tarvitaan satsausta ennaltaehkäisevään työhön, kuten vuokravelkajärjestelyn kehittämiseen. Tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja sekä Asunto ensin -periaatteen noudattamista ja kehittämistä. Lisäksi tarvitaan erilaisia palveluita ihmisten erilaisiin tilanteisiin, tuen pitää olla moninaista. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin pääsy on usein vaikeaa.
Diakonissalaitos ja Rinnekodit korostavat myös toimivien palveluketjujen merkitystä. Ihmisen pitäisi voida siirtyä joustavasti kevyemmän ja vahvemman tuen välillä. Myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä asunnottomuustyön on toimittava yhteen.
Tarvitaan valtion, suurten kaupunkien, hyvinvointialueiden, asuntotoimijoiden ja palveluntuottajien yhteinen päämäärä, työnjako ja pitkäjänteinen rahoitus.
Lue lisää:
