Rinnekodit Turva on monelle uusi mahdollisuus hyvään arkeen
Espoon Lakiston luonnonkauniilla alueella sijaitseva Rinnekodit Turva tarjoaa sosiaalihuollon lyhytaikaisen laitoshoidon palveluja täysi-ikäisille kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille. Turvassa vietetty aika on monelle kehitysvammaiselle asiakkaalle ja hänen läheiselleen uusi mahdollisuus, sillä jaksoilla etsitään ratkaisuja parempaan arkeen.
”Turvan tutkimus- ja kuntoutusjakso on selkeä, tyypillisesti 8–12 viikon mittainen hoitojakso, jonne hakeudutaan, kun arki ei enää suju toivotulla tavalla ja asiakkaan olemassa olevat tukimuodot riitä”, Turvan palveluyksikön johtaja Sini Karvonen.
Hätähuuto tulee yleensä kotona asuvan asiakkaan perheeltä tai asumisyksikön henkilökunnalta hyvinvointialueelle, joka arvioi tilanteen ja tekee mahdollisesti lähetteen Turvaan. Jos palvelupyyntöön päädytään, hoitava lääkäri käsittelee sen yhdessä Turvan tiimin kanssa, minkä jälkeen jakso voi käynnistyä.
Turvassa asiakas perheineen saa tuekseen moniammatillisen tiimin, joka sukeltaa hänen elämäänsä etsien syitä arkea hankaloittavalle käyttäytymiselle. Palveluyksikön johtajan ja yksikön ohjaajien lisäksi Turvan moniammatillisessa tiimissä työskentelevät toimintaterapeutti, lääkäri, psykologi ja psykiatri, jotka arvioivat tilannetta omalla erityisosaamisellaan.
Turvassa eletään normaalia arkea
Hoitojaksolla tehdään arkisia, kullekin asiakkaalle sopivan päiväohjelman mukaisia asioita, kuten ulkoillaan yhdessä. Joskus asiakkaan ongelmat johtuvat päälaelleen menneestä vuorokausirytmistä – silloin luodaan yhdessä uusia rutiineja, jotka aktivoivat päivisin ja tukevat nukkumista öisin. Toisinaan pelkotilat, ahdistus, pakko-oireet tai muut psyykkiset oireet ovat oirehdinnan taustalla ja vaikuttavat henkilön käyttäytymiseen. Psykiatrilla on tärkeä rooli osana kokonaisvaltaista hoitoa, sillä oikealla lääkityksellä voidaan luoda toimivampi keskusteluyhteys asiakkaan kanssa sekä auttaa uusien rutiinien juurtumista.
”Lääkitys luo mahdollisuuksia umpikujatilanteiden selvittämiseen, sillä sen avulla asiakkaan olo helpottuu. Fyysisen ja psyykkisen voinnin kohentuessa yhteyden luominen on helpompaa, mikä auttaa meitä ymmärtämään syitä oirehdinnan taustalla. Lääkitys voi myös rauhoittaa tilannetta niin, että haastava käyttäytyminen lievenee tai poistuu kokonaan ja paluu normaaliin arkeen on mahdollista”, kertoo psykiatri Kimmo Kuoppasalmi.
Lääkitys luo mahdollisuuksia umpikujatilanteiden selvittämiseen, sillä sen avulla asiakkaan olo helpottuu.
Psykiatrin viikoittaisten käyntien lisäksi tukea tarjoaa psykologi Mika Kiikeri.
”Tapaan asiakasta säännöllisesti jakson aikana. Tapaamisissa käymme terapeuttisia tukikeskusteluja ja teemme tarvittaessa arviointitehtäviä, jotka auttavat hahmottamaan asiakkaan kognitiivisia taitoja sekä niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Tutkimusjaksojen yhteydessä järjestettävissä palavereissa kuullaan omaisten näkemyksiä ja toiveita. Arviointien tuloksista voidaan lisäksi järjestää erillisiä palautekeskusteluja heidän kanssaan.”
Kognitiivisen arvioinnin lisäksi Kiikeri selvittää asiakkaan emotionaalista kehitysvaihetta, mikä tarkoittaa muun muassa henkilön kykyä hallita ja sopeuttaa tunteitaan erilaisissa tilanteissa. Kehitysvammaisilla henkilöillä emotionaalinen kehitysvaihe ei välttämättä vastaa kognitiivista kehitysikää tai todellista ikää, ja sen ymmärrys on erityisen tärkeää, jotta voidaan suunnitella asiakasta hyödyttäviä suosituksia ohjaus- ja toimintamalleista. Erilaisten arviointien tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakkaan taidoista ja tilanteesta, mikä puolestaan auttaa löytämään keinoja arjen helpottamiseksi.
Hoitojakso luo uskoa tulevaan
Rinnekodit Turvan tiimissä työskentelevä toimintaterapeutti Sari Härkönen on tiiviisti läsnä asiakkaan hoitojaksolla. Yhteisellä tekemisellä ja valituilla toiminnoilla pyritään löytämään keinoja arjen sujuvoittamiseksi.
”Joskus asiakas näyttää ulospäin toimintakykyisemmältä, mitä hän todellisuudessa on. Arjessa pinnistely vie voimia, mikä voi lopulta purkautua haastavana käyttäytymisenä. Oikean taitotason tunnistaminen ja siihen liittyvien taitojen kartoitus helpottaa elämää.”
Oikean taitotason tunnistaminen ja siihen liittyvien taitojen kartoitus helpottaa elämää.
”Toisinaan tuloksia saadaan yksinkertaiselta kuulostavilla asioilla. Erään asiakkaan käden motoriikka ei taipunut hampaiden pesuun, vaikka kuinka annettiin ohjeita. Tämän ymmärtäminen, hyväksyminen ja vaihtoehtoisten keinojen löytäminen oli ratkaisu. Onnistumisen kokemukset vahvistavat asiakkaan itsetuntoa, mikä vaikuttaa positiivisesti asiakkaan pystyvyyteen tukien jo sitäkin kautta hänen toimintakykyään”, Härkönen jatkaa.
Turva tarjoaa tukea myös asiakkaan läheisille. Jo kokemus kuulluksi tulemisesta on heille merkityksellistä, mutta hoitojaksolla pyritään lisäksi lisäämään heidän ymmärrystään läheisestään ja hälventämäänä huolta. Tavoitteena on tuoda toivoa, että asiat voivat selvitä.
”Asiakkaan onnistumiset ilahduttavat tietysti myös läheisiä. Tiimillemme yhteistyö läheisten kanssa on valtavan tärkeää, sillä heiltä saamme arvokasta ja tärkeää tietoa asiakkaasta ”, Karvonen sanoo.
Tiimin hyvä yhteishenki näkyy asiakaskohtaamisissa
Kokemukset tutkimus- ja kuntoutusjaksoilta ovat positiivisia: yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa tunnistetaan asiakkaan erityistarpeet ja toimintakykyä tukeva lääkitys sekä löydetään oikeanlaiset tuki- ja ohjausmuodot. Esimerkiksi aistiärsykkeisiin vahvasti reagoivalle asiakkaalle on etsitty sopivampi asumismuoto ja vuorovaikutushaasteista kärsivälle oikeanlainen kommunikointitapa. Myös Kimmo Kuoppasalmi puhuu onnistumisten kokemusten hyödyllisyydestä.
”Asiakkaan kokemat onnistumisen tunteet lisäävät hänen itseluottamustaan, mikä puolestaan tukee yhteistyötä ja rakentavaa vuorovaikutusta. Asiakkaan toimijuuden vahvistuessa myös hänen itsemääräämisoikeutensa kasvaa, mikä puolestaan johtaa kestävämpiin positiivisiin tuloksiin.”
Olen työskennellyt useassa paikassa, mutta täällä korostuu aito halu sitoutua ja auttaa asiakasta. Se näkyy työssä ja kohtaamisissa.
”Asiakkaan läheiset ovat olleet kiitollisia siitä, kuinka mahdottomalta tuntuva tilanne on saatu hallintaan”, Sini Karvonen ja Sari Härkönen jatkavat.
”Muutama viikko kotiutumisen jälkeen tehdään seurantapuhelu, jossa kysytään, miten arki on lähtenyt sujumaan ja miten saadut neuvot ovat toimineet. Tämä kaikki on osa Turvan tarjoamaa kokonaisvaltaista hoitoa.”
Työ Turvassa on palkitsevaa, vaikkakin joskus rankkaa. Karvonen ja Härkönen kertovat moniammatillisen asiantuntijayhteistyön olevan kaiken suola – sen avulla omakin asiantuntijuus kasvaa. Mika Kiikeri kehuu porukan hyvää yhteishenkeä, huumoria ja pitkiä, arvokkaita keskusteluita, joita käydään positiivisessa hengessä. Kuoppasalmi korostaa Turvan tiimin auttamisenhalua.
”Olen työskennellyt useassa paikassa, mutta täällä korostuu aito halu sitoutua ja auttaa asiakasta. Se näkyy työssä ja kohtaamisissa.”
Rinnekodit Turva
- Turva tarjoaa lyhytaikaista hoitoa sekä tutkimus- ja kuntoutusjaksoja aikuisille kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille, joilla saattaa esiintyä neuropsykiatrisia haasteita sekä erilaisia mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöitä. Turvassa on mahdollisuus myös lyhytaikaiseen hoitoon asiakkaan odottaessa oikeanlaista asumispalvelua
- Turvassa on kahdeksan asiakaspaikkaa, ja jokaiselle asiakkaalle on oma huoneensa. Lisäksi yksikössä on yhteisiä tiloja, sekä upeat maastot luonnossa liikkumisen. Luonnon lisäksi lähialue tarjoaa muun muassa esteettömän leikkipuiston, laavun ja frisbeegolf-radan.
- Turvaan pääsee asiakkaaksi hyvinvointialueen tekemän palvelupyynnön kautta.
- Henkilöstöllä on laajaa osaamista kehitysvammatyöstä sekä kykyä haastavien asiakastilanteiden kohtaamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja hallintaan.
Teksti: Leena Åkerberg, viestintäpäällikkö, Rinnekodit
