Emotionaalinen kehitysvaihe selittää käyttäytymistä
Kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä on perinteisesti arvioitu kognitiivisten taitojen näkökulmasta. Viime vuosina kehitysvammaisten henkilöiden taitojen ja käyttäytymisen arviointia on kuitenkin täydennetty emotionaalisen kehitysvaiheen arvioinnilla, sillä kognitiiviset taidot antavat kapean kuvan käyttäytymisestä – tunne- ja sosiaaliset taidot ovat tärkeä osa ihmisen persoonallisuutta.
Tunteet vaikuttavat valintoihin, käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Väärältä tuntuva valinta voi aiheuttaa fysiologisen reaktion, tuntua vaikkapa vatsassa. Joskus, etenkin väsyneenä, tunteet voivat ottaa ylivallan: puolison laiminlyönti sovituissa kotitöissä, unohtunut tiskikoneen tyhjennys tai likaiset vaatteet lattialla, voivat saada tunteet kuohahtamaan ja raivon pintaan. Liikenneruuhkassa on vaikea olla empaattinen muita kohtaan, kun itsellä painaa kiire ehtiä määränpäähän. Usein järjettömältä vaikuttava käyttäytyminen saa järkevän selityksen tunteiden hallinnan tai sosiaalisen tilannetajun puutteista. Samat asiat vaikuttavat myös kehitysvammaisten henkilöiden käyttäytymiseen. Rajaustilanteessa puhjennut raivo tai asuintoverin huoneesta omaan käyttöön otetut herkut ovat esimerkkejä käyttäytymisestä, joita voidaan samaan tapaan selittää tunteiden hallinnan tai empatiataitojen puutteilla.
Tunnetaidot tärkeä osa persoonallisuutta
Perinteisesti kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä on arvioitu kognitiivisten taitojen näkökulmasta. Nämä ovat tärkeitä esimerkiksi silloin, kun pohditaan kehitysvamma-diagnoosin asettamista. Kognitiiviset taidot antavat kuitenkin vain kapean kuvan henkilön käyttäytymiseen vaikuttavista syistä, sillä tunne- ja sosiaalisilla taidoilla osana ihmisen persoonallisuutta on tässä oma tärkeä roolinsa. Kehitysvammaisten henkilöiden taitojen ja käyttäytymisen arviointia on viime vuosina täydennetty emotionaalisen kehitysvaiheen arvioinnilla.
Arvioinnin taustalla on ajatus, että kasvavien lasten sosio-emotionaaliset taidot kehittyvät tiettyjen vaiheiden mukaan. Esimerkiksi oma identiteetti eli tietoisuus siitä, kuka olen, erotuksena muista ihmisistä, alkaa kehittyä noin puolentoista vuoden iässä, empatiataidot puolestaan kolmannen ikävuoden jälkeen. Vasta näiden taitojen kehittymisen jälkeen tietyt asiat, kuten voimakkaat oman tahdon ilmaisut tai toisten näkökulman huomioiminen, alkavat näkyä käyttäytymisessä. Kehitysvammainen henkilö käy läpi nämä samat vaiheet, mutta kehitys on viivästynyttä, eikä välttämättä saavuta koskaan kaikkia vaiheita ja voi jopa taantua iän karttuessa. Syyt tähän ovat moninaiset, lähtien geneettisten oireyhtymien erityispiirteistä lapsuuden kiintymyssuhteiden turvattomuuteen.
On huomattu, että kehitysvammaisen henkilön emotionaalinen kehitysvaihe on usein varhaisemmalla tasolla kuin kognitiivinen kehitys.
On huomattu, että kehitysvammaisen henkilön emotionaalinen kehitysvaihe on usein varhaisemmalla tasolla kuin kognitiivinen kehitys. Aikuinenkin ihminen voi olla pienen lapsen tasolla emotionaalisissa ja sosiaalisissa taidoissa. Emotionaaliset tarpeet käyttäytymisen taustalla voivat tällöin olla vaikkapa samankaltaisia kuin pienen lapsen turvallisuushakuiset tarpeet. Tämä taas voi näkyä voimakkaana kiinnittymisenä tunnetasolla tärkeäksi koettuun lähi-ihmiseen. Vastaavasti haasteet käyttäytymisessä voivat johtua siitä, että tällaiselta henkilöltä odotetaan liikaa: oletetaan, että hän hallitsee asioita, jotka eivät ole vielä kehittyneet, eivätkä välttämättä koskaan täysipainoisesti kehitykään. Asian tiedostaminen on tärkeää, jotta henkilön tarpeisiin voidaan vastata oikealla tavalla.
Rinnekodeilla, joka on osa Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista säätiökonsernia, järjestetään säännöllisesti koulutuksia, jotka avaavat kehitysvammaisen henkilön emotionaalista kehitystasoa. Perustason koulutus järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lyhyempiä koulutuksia yksiköille ja erityisryhmille järjestetään tarvittaessa. Emotionaalisen kehitysvaiheen arviointeja voidaan tehdä asiakkaille erillisen sopimuksen mukaisesti. Emotionaalisen kehitysvaiheen arviointi antaa parhaimmillaan sekä henkilökunnalle että läheisille uusia oivalluksia käyttäytymisen taustalla olevista syistä. Se saattaa auttaa kohdistamaan lääkitystä tarkemmin silloin, kun arvioinnin tuloksena asiakkaan käyttäytyminen nähdään kehitysvaiheelle tyypilliseksi eikä esimerkiksi psyykkisestä sairaudesta johtuvaksi. Lisäksi se sopii hyvin myös muiden kuin kehitysvammaisten henkilöiden arviointiin ja käyttäytymisen syiden pohdintaan.
Teksti: Ria Vendelin ja Mika Kiikeri
Rinnekodeilla emotionaalisen kehityksen arviointivälineen kouluttajina toimivat palveluasiantuntija Ria Vendelin, psykologi Mika Kiikeri ja palveluyksikön johtaja Jaana Kohvakka sekä arvioitsijoina sosiaalityöntekijä Anne Rintamäki ja toimintaterapeutti Sari Härkönen.
